Passiivinen tulo -- suurten ansioiden salaisuus?

Nettibisneksen tekijät puhuvat usein passiivisesta tulosta keinona suuriin tuloihin. Mistä oikein on kysymys? Vääräleukojen mukaan passiivinen tulo tarkoittaa sitä, että teet työtä 16 tuntia vuorokaudessa voidaksesi tienata niinä kahdeksana tuntina, jolloin nukut. Jos tämä kuullostaa houkuttelevalta, lue lisää!

Passiivisen tulon ajatuksena on rakentaa verkkoon sivustoja, jotka tuottavat rahaa yötäpäivää. Rahantulo ei keskeydy edes nukkuessasi. Parasta on, jos kykenet rakentamaan verkkosivuja, joiden ylläpitoon ei mene aikaa lainkaan, mutta sivustot silti naksuttavat kumppanuusohjelmien kautta myyntituottoja ja mainosnapsautuksia.

Voit kerätä passiivisia tuloja myös blogin avulla. Tällöin joudut tietenkin aktivoimaan itseäsi kirjoittamaan blogijuttuja, ellei täysin sohvaperunalle tämä ansaintamuoto ei kelpaa. Jos blogilla tienaaminen kiinnostaa, suosittelen sinua tilaamaan Bloggaajat.com -sivuston uutiskirjeen. Uutiskirje kertoo, kuinka bloggaat ammattimaisesti ja passiivinen tulo alkaa virrata pankkitilillesi.

Itse en ole onnistunut passivoimaan tulojani kovin suuresti. Muutama sivusto tuottaa toki tasaista tahtia, aina jonkun kympin kuussa. Paradoksaalista kyllä, ne tuottaisivat paremmin kunhan aktivoituisin itse hiukan enemmän. Sivustoille pitäisi tuottaa hiukan lisää sisältöä ja hankkia niille hiukan lisää linkkejä. Tämän jälkeen rahantekokone voisikin olla paremmassa tuloskunnossa.

En kuitenkaan ole itse niin intomielinen passiivisten tulojen perään haikailija. Jos tekisin työtä pelkästään rahan vuoksi, passiivinen tulo olisi varmasti houkuttelevaa. Kuitenkin työ on minulle enemmän kuin pelkkä tapa tienata rahaa -- sen täytyy tuottaa myös mielihyvää. Siksi en jaksa rakentaa erilaisia pikavippisivustoja ja muita viritelmiä pelkästään tienausmielessä.

Kumppanuusohjelmat (affiliate marketing) ja kuluttajansuojalaki

Kumppanuusohjelmat ovat paras tapa tehdä rahaa netissä. Kumppanuusohjelman periaate on yksinkertainen -- tienaat välityspalkkion kaupasta, kun

• sivustosi lukija klikkaa mainosta tai tekstilinkkiä
• ja ostaa myydyn tavaran tai palvelun.

Kaikki nettibisneksen tekijät ovat huomanneet, että tekstiin upotetut linkit ovat tehokkain tapa tehdä rahaa. Kuluttajat suhtautuvat bannerimainontaan epäluuloisesti ja seuraavat paljon todennäköisemmin esimerkiksi blogin tekstiin upotettuja linkkejä.

Kaikkien tehokkaimmin tekstilinkit toimivat, kun sivuston kirjoittaja antaa näennäisen neutraalia tietoa. Todellisuudessa informaatio saattaa olla valikoivaa ja neutraalin arvion taakse kätkeytyy härskiä mainontaa.

Valitettavasti kuluttajansuojalaki toteaa seuraavaa:

4 § (29.8.2008/561)

Markkinoinnin tunnistettavuus

Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan.

Minun mielestäni tekstiin upotetut kumppanuusohjelmien linkit rikkovat tätä lakipykälää vastaan: linkistä ei käy ilmi kaupallinen tarkoitus eikä se, kenen lukuun markkinoidaan.

Yleisön vaatimuksesta ilme uusiksi

Viikko sitten blogini kommenttilaatikkoon ilmaantui Teemu Kinnusen ystävällinen kommentti, jonka huomasin vasta eilen. Teemu totesi sisältöni hyväksi, mutta blogin ulkoasun karseaksi. Hiukan asiaa pohdittuani päätin lopulta pistää blogin ilmeen uusiksi.

Visuaalisen ilmeen muuttaminen on riskipeliä, sillä ilmeen tulisi olla kestävä. Ilme nimittäin auttaa blogin satunnaisia lukijoita tunnistamaan blogin, kun he palaavat sivulle kenties kuukauden välein. Yritysmaailmassa puolentoista vuoden välein ei missään nimessä kannattaisi mennä muokkaamaan ilmettä, sillä noin lyhyessä ajassa vanhakaan ilme ei vielä ole tullut tutuksi. Internetin nopeatempoisessa maailmassa tällainen hötkyily kuitenkin sallittaneen.

Tämäkään teema ei ole täysin mieleni mukainen -- kaipaisin sivun alalaitaan vaaleanharmaata aluetta, jonne olisi helppo upottaa oikean sivupalkin vimpaimia. Tällä hetkellä oikea palkki on hiukan täyteen ahdetun näköinen. Koska html- ja CSS-taitoni ovat varsin vajavaisia, yritän ainakin toistaiseksi selvitä tällä teemalla.

Toista Teemun ehdotusta en kuitenkaan aio toteuttaa: aion jatkossakin kirjoittaa tekstit "yhteen pötköön" ja käyttää pelkästään kappalejakoa tekstien jäsentämiseksi . Lihavoinnit, väliotsikot ja luetelmat helpottaisivat tietenkin Googlen aikakauden kärsimättömien lukijoiden elämää. Yhdeksän kymmenestä nettilukijasta nimittäin on valmis siirtymään seuraavalle sivulle, ellei silmän verkkokalvolle heijastu heti ensivilkaisulla kiinnostavia sanoja.

Vaikka olenkin käyttänyt webbiselaimia jo aikana ennen Mosaicin julkaisemista, olen kuitenkin Gutenbergin aikakauden lapsi ja tottunut lukemaan ja kirjoittamaan pitkiä tekstejä. Koska kirjoitan tätä blogia lähinnä omaksi ilokseni, pidän oikeutenani kirjoittaa kaltaisilleni lukijoille -- lukijoille, jotka viitsivät uhrata elämästään kolme minuuttia tekstini lukemiseksi. Useimpien artikkeleiden lukemiseen ei mene edes kolmea minuuttia, sillä tällaisen normaalimittaisen blogitekstin ehtii varmasti lukea puolessatoista minuutissa.

Kokonaan toinen asia on, kannattaako tuota puoltatoista minuuttia elämästään kuluttaa jonkin blogiartikkelin lukemiseksi. Itse yritän karsia seuraamien blogien luetteloa minimaaliseksi, koska kovin suuri osa verkon sisällöstä on surkeaa. Harvat lukijani voivat luonnollisesti tehdä saman ratkaisun, poistaa blogini rss-syötteen syötelukijastaan ja heittää verkkoselaimen kirjanmerkin roskakoriin.