Nettibisneksen tekijät puhuvat usein passiivisesta tulosta keinona suuriin tuloihin. Mistä oikein on kysymys? Vääräleukojen mukaan passiivinen tulo tarkoittaa sitä, että teet työtä 16 tuntia vuorokaudessa voidaksesi tienata niinä kahdeksana tuntina, jolloin nukut. Jos tämä kuullostaa houkuttelevalta, lue lisää!
Passiivisen tulon ajatuksena on rakentaa verkkoon sivustoja, jotka tuottavat rahaa yötäpäivää. Rahantulo ei keskeydy edes nukkuessasi. Parasta on, jos kykenet rakentamaan verkkosivuja, joiden ylläpitoon ei mene aikaa lainkaan, mutta sivustot silti naksuttavat kumppanuusohjelmien kautta myyntituottoja ja mainosnapsautuksia.
Voit kerätä passiivisia tuloja myös blogin avulla. Tällöin joudut tietenkin aktivoimaan itseäsi kirjoittamaan blogijuttuja, ellei täysin sohvaperunalle tämä ansaintamuoto ei kelpaa. Jos blogilla tienaaminen kiinnostaa, suosittelen sinua tilaamaan Bloggaajat.com -sivuston uutiskirjeen. Uutiskirje kertoo, kuinka bloggaat ammattimaisesti ja passiivinen tulo alkaa virrata pankkitilillesi.
Itse en ole onnistunut passivoimaan tulojani kovin suuresti. Muutama sivusto tuottaa toki tasaista tahtia, aina jonkun kympin kuussa. Paradoksaalista kyllä, ne tuottaisivat paremmin kunhan aktivoituisin itse hiukan enemmän. Sivustoille pitäisi tuottaa hiukan lisää sisältöä ja hankkia niille hiukan lisää linkkejä. Tämän jälkeen rahantekokone voisikin olla paremmassa tuloskunnossa.
En kuitenkaan ole itse niin intomielinen passiivisten tulojen perään haikailija. Jos tekisin työtä pelkästään rahan vuoksi, passiivinen tulo olisi varmasti houkuttelevaa. Kuitenkin työ on minulle enemmän kuin pelkkä tapa tienata rahaa -- sen täytyy tuottaa myös mielihyvää. Siksi en jaksa rakentaa erilaisia pikavippisivustoja ja muita viritelmiä pelkästään tienausmielessä.
Rahasta
bisnestä netin oudossa maailmassa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
Onko sisältösi surkeaa?
Moni bloggaaja tai nettibisneksen tekijä harmittelee lukijoiden tai sivustolla kävijöiden vähyyttä. Bloggaajan motivaatio hiipuu, kun kukaan ei käy lukemassa blogia. Nettibisneksen tekijä taas toivoisi lisää kävijöitä, jotta voisi muuttaa kävijät rahaksi.
Missä vika? Onko bloggaajan pakko perehtyä hakukoneoptimointiin saadakseen lisää lukijoita? Onko nettibisneksen tekijän hankittava epämääräisiltä sivustonikkareilta lisää linkkejä, jotka toisivat mahdollisia asiakkaita sivustolle? Vai pitäisikö ostaa Googlen AdWords-ohjelmasta mainostilaa?
Todennäköisesti mikään edellämainituista ei ole pysyvä ratkaisu.
Useimmiten ongelma näet piilee siinä, että sivuston tai blogin aihepiiri ei kiinnosta riittävän monia ihmisiä.
Toinen vaihtoehto on, että sisältösi on yksinkertaisesti niin surkeaa, että kukaan ei viitsi lukea blogiasi tai palata sivustollesi.
Jos bloggaat elämästäsi, on sinun turha kuvitella blogisi kiinnostavan suuria massoja. Jos bloggaat muodista, on sinulla huomattavasti paremmat mahdollisuudet kerätä blogille lukijoita. Mutta jos sisältösi on surkeaa, ei kiinnostava aihekaan auta.
Tähän ongelmaan on helppo ratkaisu: kirjoita enemmän, julkaise vähemmän.
Kirjoita joka päivä tuhat sanaa, mutta julkaise vain kolmesataa sanaa. Karsi sanottavaasi, tiivistä ilmaisua, deletoi ajatuksettomat kappaleet. Siisti tekstiä, korjaa kielioppia.
Sisältösi paranee väistämättä.
Missä vika? Onko bloggaajan pakko perehtyä hakukoneoptimointiin saadakseen lisää lukijoita? Onko nettibisneksen tekijän hankittava epämääräisiltä sivustonikkareilta lisää linkkejä, jotka toisivat mahdollisia asiakkaita sivustolle? Vai pitäisikö ostaa Googlen AdWords-ohjelmasta mainostilaa?
Todennäköisesti mikään edellämainituista ei ole pysyvä ratkaisu.
Useimmiten ongelma näet piilee siinä, että sivuston tai blogin aihepiiri ei kiinnosta riittävän monia ihmisiä.
Toinen vaihtoehto on, että sisältösi on yksinkertaisesti niin surkeaa, että kukaan ei viitsi lukea blogiasi tai palata sivustollesi.
Jos bloggaat elämästäsi, on sinun turha kuvitella blogisi kiinnostavan suuria massoja. Jos bloggaat muodista, on sinulla huomattavasti paremmat mahdollisuudet kerätä blogille lukijoita. Mutta jos sisältösi on surkeaa, ei kiinnostava aihekaan auta.
Tähän ongelmaan on helppo ratkaisu: kirjoita enemmän, julkaise vähemmän.
Kirjoita joka päivä tuhat sanaa, mutta julkaise vain kolmesataa sanaa. Karsi sanottavaasi, tiivistä ilmaisua, deletoi ajatuksettomat kappaleet. Siisti tekstiä, korjaa kielioppia.
Sisältösi paranee väistämättä.
Karsi rönsyt, keskity olennaiseen!
Viime kuukausina on aikani ollut tiukalla, mikä näkyy myös blogin päivitystiheyden romahtamisessa. Vuosi sitten kirjoitin säännöllisen aikataulun mukaisesti kolme juttua viikossa. Viime aikoina harvat lukijani ovat saaneet luettavakseen artikkelin kuussa. Sekin lienee parempi kuin ei yhtään artikkelia.
Olen yrittänyt keskittyä olennaiseen. Kirjoitan vähemmän, luen enemmän, nukun vähemmän ja opiskelen enemmän. Toisinaan järjestys vaihtuu päinvastaiseksi: kirjoitan enemmän ja luen vähemmän.
Kun opiskelut muuttuivat kiireiseksi, oli helpointa löytää ajansäästömahdollisuuksia virtuaalimaailmasta. Eri keskustelufoorumeilla sai aikansa kulumaan, mutta niistä ei välttämättä oppinut enää mitään. Oli siis korkea aika siivota webbiselaimen kirjanmerkeistä joukko sivustoja, joilla tuntui olevan paljon puhetta ja vähän asiaa.
Sama karsiminen jatkui myös blogimaailmassa. Havaitsin, että on mahdotonta seurata kymmeniä blogeja. Tässäkin suhteessa oli parasta keskittyä olennaiseen. Jälleen onnistuin siivoamaan Firefoxin kirjanmerkeistä tarpeettomia sivuja.
Siivousoperaatio jatkui myös tässä blogissa. Jätin oikeanpuoleisen sivupalkin linkkilistaan harvoja blogeja, joita oikeasti pidän seuraamisen arvoisena. Karsitun listan blogeja en tällä hetkellä ehdi juuri kommentoida, mutta käyn kuitenkin nopeasti tarkastamassa uutuusjutut.
Kenties tämän blogin kirjoitustahdin harventuminen on vain hyväksi lukijoideni kannalta. Kun päivitystahtini pysyy harvana, säästyy myös lukijoiden aikaa.
Yritän pysyä asiassa, karsia rönsyjä ja tiivistää ilmaisutapaani. Toive tiiviistä ilmaisusta tuntuu valitettavasti olevan ristiriidassa ajan säästämisen kanssa: kun säästän sanoja, aikaa kuluu enemmän.
Olen yrittänyt keskittyä olennaiseen. Kirjoitan vähemmän, luen enemmän, nukun vähemmän ja opiskelen enemmän. Toisinaan järjestys vaihtuu päinvastaiseksi: kirjoitan enemmän ja luen vähemmän.
Kun opiskelut muuttuivat kiireiseksi, oli helpointa löytää ajansäästömahdollisuuksia virtuaalimaailmasta. Eri keskustelufoorumeilla sai aikansa kulumaan, mutta niistä ei välttämättä oppinut enää mitään. Oli siis korkea aika siivota webbiselaimen kirjanmerkeistä joukko sivustoja, joilla tuntui olevan paljon puhetta ja vähän asiaa.
Sama karsiminen jatkui myös blogimaailmassa. Havaitsin, että on mahdotonta seurata kymmeniä blogeja. Tässäkin suhteessa oli parasta keskittyä olennaiseen. Jälleen onnistuin siivoamaan Firefoxin kirjanmerkeistä tarpeettomia sivuja.
Siivousoperaatio jatkui myös tässä blogissa. Jätin oikeanpuoleisen sivupalkin linkkilistaan harvoja blogeja, joita oikeasti pidän seuraamisen arvoisena. Karsitun listan blogeja en tällä hetkellä ehdi juuri kommentoida, mutta käyn kuitenkin nopeasti tarkastamassa uutuusjutut.
Kenties tämän blogin kirjoitustahdin harventuminen on vain hyväksi lukijoideni kannalta. Kun päivitystahtini pysyy harvana, säästyy myös lukijoiden aikaa.
Yritän pysyä asiassa, karsia rönsyjä ja tiivistää ilmaisutapaani. Toive tiiviistä ilmaisusta tuntuu valitettavasti olevan ristiriidassa ajan säästämisen kanssa: kun säästän sanoja, aikaa kuluu enemmän.
Gutenbergin aikakaudelta Googlen kaudelle
Viime kuukausina on eri puolilla nettiä voinut törmätä artikkeleihin, joissa väitetään bloggausta kuolleeksi ilmiöksi. Blogien kirjoittamisen sijaan aikaansa seuraavan nettikansalaisen pitäisi kuluttaa aikaansa esimerkiksi podcasteja tekemällä ja seuraamalla. Monet tunnetut bloggaajat upottavat nykyään blogeihinsa videokatkelmia, joiden ansiosta tekstin ohella tietokoneruudulle ilmestyy puhuva pää.
Viihdyttävän tai vakuuttavan videon tuottaminen on kuitenkin vielä vaikeampaa kuin vakuuttavan tekstin kirjoittaminen. Monille nimittäin jo lyhyen nettiartikkelin tai vaikkapa hiukan muodollisemman sähköpostiviestin kirjoittaminen tuottaa suuria vaikeuksia. Yllättävän usein sähköpostilaatikkooni tuleekin yrityksiltä viestejä, joiden vakuuttavuus kärsii huolimattomasta kielenkäytöstä tai vakavammista kielivirheistä. Jos epäilet viestintätaitojasi, suosittelen sinua tarttumaan Katleena Kortesuon mainioon kirjaseen Tekstiä ruudulla: Kirjoitamme verkkoon (Infor Oy, 2009). Kortesuon kirja käsittelee tekstimuotoista verkkoviestintää varsin laajasti. Verkkotekstien erityispiirteet tulevat lukijalle tutuksi, samoin intranetin luonne sisäisen viestinnän välineenä.
Usein yritysten julkisten verkkosivujen tekstit ovat varsin hyvin kirjoitettuja. Niiden kirjoittamisesta vastaavat usein ammattimaiset kirjoittajat. Monessa yrityksessä ongelmat keskittyvätkin sähköpostiviestintään. Usein yrityksillä ei ole selkeitä käytäntöjä ja kirjallisia ohjeita, joita kaikkien työntekijöiden tulisi noudattaa ulkoisessa tai sisäisessä viestinnässä. Tämän vuoksi viestien tyyli, kieli ja rakenne horjuvat eikä tiedusteluihin vastata riittävän nopeasti.
Todennäköisesti tämänkin blogin tekstien laatu vaihtelee. En viitsi useinkaan hahmotella tekstejä etukäteen, en suunnittele postauksen pituutta tai muistele pilkkusääntöjä jokaisen virkkeen kohdalla. Syyllistyn usein myös blogibluffiin korjailemalla aikaisemmin kirjoittamieni juttujen kieliasua. Jos vanhan jutun kieliasussa jokin häiritsee minua, häiritsee se todennäköisesti myös ainakin osaa lukijoistani. Tänä Photoshopin ja Blogspotin aikakautena ei lukija voi enää luottaa sen paremmin painetun kuvan totuudenmukaisuuteen kuin julkaistun tekstin muuttumattomuuteen. Yhtä kaikki, kirjoitettu teksti pysyy myös Googlen aikakaudella tärkeänä viestintämuotona.
Kaikesta päätellen myös omilla kirjoituksillani on jotain arvoa ainakin joillekin lukijoille, sillä blogille on kertynyt pienehkö vakituisten lukijoiden joukko. Tämä joukko ei näytä katoavan, vaikka olen viime aikoina hidastanut blogin ilmestymistahtia kolmesta viikottaisesta jutusta yhteen juttuun. Puolen vuoden aikana myös blogini luonne on muuttunut. Alussa kirjoitin lähinnä tietoartikkeleita, joiden tarkoituksena oli opastaa lukijoita pystyttämään pienimuotoista verkkobisnestä. Viime viikkoina artikkelini ovat olleet luonteeltaan lähinnä kolumneja, liuskan mittaisia näkökulmia Internetin maailmaan. Uudistuminen ja muuntuminen tuntuu luonteenomaiselta tälle ilmaisumuodolle -- minunhan ei tarvitse sen paremmin miellyttää tilauksestaan maksavia asiakkaita kuin mainostajiakaan.
Viihdyttävän tai vakuuttavan videon tuottaminen on kuitenkin vielä vaikeampaa kuin vakuuttavan tekstin kirjoittaminen. Monille nimittäin jo lyhyen nettiartikkelin tai vaikkapa hiukan muodollisemman sähköpostiviestin kirjoittaminen tuottaa suuria vaikeuksia. Yllättävän usein sähköpostilaatikkooni tuleekin yrityksiltä viestejä, joiden vakuuttavuus kärsii huolimattomasta kielenkäytöstä tai vakavammista kielivirheistä. Jos epäilet viestintätaitojasi, suosittelen sinua tarttumaan Katleena Kortesuon mainioon kirjaseen Tekstiä ruudulla: Kirjoitamme verkkoon (Infor Oy, 2009). Kortesuon kirja käsittelee tekstimuotoista verkkoviestintää varsin laajasti. Verkkotekstien erityispiirteet tulevat lukijalle tutuksi, samoin intranetin luonne sisäisen viestinnän välineenä.
Usein yritysten julkisten verkkosivujen tekstit ovat varsin hyvin kirjoitettuja. Niiden kirjoittamisesta vastaavat usein ammattimaiset kirjoittajat. Monessa yrityksessä ongelmat keskittyvätkin sähköpostiviestintään. Usein yrityksillä ei ole selkeitä käytäntöjä ja kirjallisia ohjeita, joita kaikkien työntekijöiden tulisi noudattaa ulkoisessa tai sisäisessä viestinnässä. Tämän vuoksi viestien tyyli, kieli ja rakenne horjuvat eikä tiedusteluihin vastata riittävän nopeasti.
Todennäköisesti tämänkin blogin tekstien laatu vaihtelee. En viitsi useinkaan hahmotella tekstejä etukäteen, en suunnittele postauksen pituutta tai muistele pilkkusääntöjä jokaisen virkkeen kohdalla. Syyllistyn usein myös blogibluffiin korjailemalla aikaisemmin kirjoittamieni juttujen kieliasua. Jos vanhan jutun kieliasussa jokin häiritsee minua, häiritsee se todennäköisesti myös ainakin osaa lukijoistani. Tänä Photoshopin ja Blogspotin aikakautena ei lukija voi enää luottaa sen paremmin painetun kuvan totuudenmukaisuuteen kuin julkaistun tekstin muuttumattomuuteen. Yhtä kaikki, kirjoitettu teksti pysyy myös Googlen aikakaudella tärkeänä viestintämuotona.
Kaikesta päätellen myös omilla kirjoituksillani on jotain arvoa ainakin joillekin lukijoille, sillä blogille on kertynyt pienehkö vakituisten lukijoiden joukko. Tämä joukko ei näytä katoavan, vaikka olen viime aikoina hidastanut blogin ilmestymistahtia kolmesta viikottaisesta jutusta yhteen juttuun. Puolen vuoden aikana myös blogini luonne on muuttunut. Alussa kirjoitin lähinnä tietoartikkeleita, joiden tarkoituksena oli opastaa lukijoita pystyttämään pienimuotoista verkkobisnestä. Viime viikkoina artikkelini ovat olleet luonteeltaan lähinnä kolumneja, liuskan mittaisia näkökulmia Internetin maailmaan. Uudistuminen ja muuntuminen tuntuu luonteenomaiselta tälle ilmaisumuodolle -- minunhan ei tarvitse sen paremmin miellyttää tilauksestaan maksavia asiakkaita kuin mainostajiakaan.
Tietotuotteesta mainosviestiksi
Vielä muutama vuosi sitten kirjoitetuissa amerikkalaisissa oppaissa, jotka käsittelevät rahan ansaitsemista Internetissä esitettiin yksinkertainen suunnitelma rahan tekemiselle:
1. Pystytä nettisivu tai blogi.
2. Kirjoita mahdollisimman runsaasti juttuja, jotta sivu nousee Googlen hakutuloksissa mahdollisimman korkealle.
3. Kerää lukijoitesi sähköpostiosoitteista tiedosto.
4. Ryhdy myymään kumppanuusohjelmien tuotteita tai laatimaasi tietotuotetta sähköpostilistasi jäsenille.
Tämän suunnitelman mukaan toimittaessa nettiyrittäjä ei ole riippuvainen mainostuloista. Oikeastaan tätä mallia noudattavan yrittäjän ei edes kannata laittaa sivulle mainoksia: mitä paremmin mainokset kohdistuvat (ja keräävät napsautuksia), sitä vähemmän yrittäjä onnistuu myymään sivulla vieraileville kuluttajille omaa tuotettaan.
Parhaat tuotot tämän periaatteen mukaan toimittaessa syntyvät, kun yrittäjä laatii oman tietotuotteen -- eli sähköisen kirjan. Tällöin tuotteen fyysiseen valmistamiseen tai sen postittamiseen ei kulu rahaa. Näin kirjoittajan osuudeksi tulee sata prosenttia myyntihinnasta, kun taas esimerksi painettujen ja kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen myyntihinnasta kirjoittaja saattaa saada vain 15 prosenttia.
Useimmat yhdysvaltalaiset "make money online" -sivustot tuntuvat noudattavan nykyäänkin tätä periaatetta. Toimintatapaan liittyy kuitenkin muutamia ongelmia, joista osa on yleismaailmallisia ja osa tyypillisiä pienelle kielialueelle.
Pienen kielialueen ongelma on luonnollisesti potentiaalisen asiakaskunnan pienuus. Voi hyvinkin olla mahdollista myydä muutamalla kymmenellä dollarilla yhdysvaltalaiselle yleisölle vihkosta, joka antaa ohjeita papukaijan opettamista varten. Suomessa tämänkaltainen tietotuote tuskin muodostuisi suureksi menestystuotteeksi.
Tietotuotteiden myyntituotot ovat ilmeisesti laskeneet viime vuosina huolimatta siitä, että erilaiset e-kirjojen lukulaitteet alkavat pikkuhiljaa tulla kuluttajamarkkinoille. Verkkoyrittäjien tuotteet ovat nimittäin tavallisia Word- tai pdf-tiedostoja, eikä niitä kyetä kovin helposti suojaamaan kopioinnilta. Tämän vuoksi käytännössä mikä tahansa maksullinen, vähänkin suurempaa yleisöä kiinnostava tietotuote valuu nykyään nopeasti Internetin vertaisverkkojen muodostamalle harmaalle vyöhykkeelle.
Tietotuotteista maksaa siksi enää vain kaksi kuluttajaryhmää: ne Internetin käyttäjät, jotka eivät osaa tai halua käyttää vertaisverkkoja. Tämän vuoksi tietotuotteista maksaminen alkaa muistuttaa juomarahan antamista kirjoittajalle. Yhdysvalloissa tämäkin toimintamalli voi tuottaa hyvin. Sen sijaan rationaalinen kuluttaja, joka pyrkii maksimoimaan kulutuksensa käytettävissään olevat tulot huomioiden, ei maksa tuotteesta mitään. Kuluttaja näet maksimoi kulutuksensa ottamalla ilmaiseksi sen, mitä saa. Tällöin rahat voi kuluttaa tuotteisiin, joita ei saa ilmaiseksi (esimerkiksi olut).
Tämän vuoksi painopiste näyttääkin siirtyvän tietosisällön sijaan palveluista maksamiseen. Näin ilmaiseksi jaettava tietotuote muuttuu maksullisen palvelun, kuten koulutuksen, yritysvalmennuksen tai vaikkapa hakukoneoptimoinnin mainokseksi. Tietoa jaetaan, jotta tiedon lukija ymmärtäisi palkata maksutonta tietosisältöä jakavan konsultin ratkaisemaan oman liiketoimintansa ongelmia. Näin tiedon jakamisesta on tullut markkinointia.
1. Pystytä nettisivu tai blogi.
2. Kirjoita mahdollisimman runsaasti juttuja, jotta sivu nousee Googlen hakutuloksissa mahdollisimman korkealle.
3. Kerää lukijoitesi sähköpostiosoitteista tiedosto.
4. Ryhdy myymään kumppanuusohjelmien tuotteita tai laatimaasi tietotuotetta sähköpostilistasi jäsenille.
Tämän suunnitelman mukaan toimittaessa nettiyrittäjä ei ole riippuvainen mainostuloista. Oikeastaan tätä mallia noudattavan yrittäjän ei edes kannata laittaa sivulle mainoksia: mitä paremmin mainokset kohdistuvat (ja keräävät napsautuksia), sitä vähemmän yrittäjä onnistuu myymään sivulla vieraileville kuluttajille omaa tuotettaan.
Parhaat tuotot tämän periaatteen mukaan toimittaessa syntyvät, kun yrittäjä laatii oman tietotuotteen -- eli sähköisen kirjan. Tällöin tuotteen fyysiseen valmistamiseen tai sen postittamiseen ei kulu rahaa. Näin kirjoittajan osuudeksi tulee sata prosenttia myyntihinnasta, kun taas esimerksi painettujen ja kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen myyntihinnasta kirjoittaja saattaa saada vain 15 prosenttia.
Useimmat yhdysvaltalaiset "make money online" -sivustot tuntuvat noudattavan nykyäänkin tätä periaatetta. Toimintatapaan liittyy kuitenkin muutamia ongelmia, joista osa on yleismaailmallisia ja osa tyypillisiä pienelle kielialueelle.
Pienen kielialueen ongelma on luonnollisesti potentiaalisen asiakaskunnan pienuus. Voi hyvinkin olla mahdollista myydä muutamalla kymmenellä dollarilla yhdysvaltalaiselle yleisölle vihkosta, joka antaa ohjeita papukaijan opettamista varten. Suomessa tämänkaltainen tietotuote tuskin muodostuisi suureksi menestystuotteeksi.
Tietotuotteiden myyntituotot ovat ilmeisesti laskeneet viime vuosina huolimatta siitä, että erilaiset e-kirjojen lukulaitteet alkavat pikkuhiljaa tulla kuluttajamarkkinoille. Verkkoyrittäjien tuotteet ovat nimittäin tavallisia Word- tai pdf-tiedostoja, eikä niitä kyetä kovin helposti suojaamaan kopioinnilta. Tämän vuoksi käytännössä mikä tahansa maksullinen, vähänkin suurempaa yleisöä kiinnostava tietotuote valuu nykyään nopeasti Internetin vertaisverkkojen muodostamalle harmaalle vyöhykkeelle.
Tietotuotteista maksaa siksi enää vain kaksi kuluttajaryhmää: ne Internetin käyttäjät, jotka eivät osaa tai halua käyttää vertaisverkkoja. Tämän vuoksi tietotuotteista maksaminen alkaa muistuttaa juomarahan antamista kirjoittajalle. Yhdysvalloissa tämäkin toimintamalli voi tuottaa hyvin. Sen sijaan rationaalinen kuluttaja, joka pyrkii maksimoimaan kulutuksensa käytettävissään olevat tulot huomioiden, ei maksa tuotteesta mitään. Kuluttaja näet maksimoi kulutuksensa ottamalla ilmaiseksi sen, mitä saa. Tällöin rahat voi kuluttaa tuotteisiin, joita ei saa ilmaiseksi (esimerkiksi olut).
Tämän vuoksi painopiste näyttääkin siirtyvän tietosisällön sijaan palveluista maksamiseen. Näin ilmaiseksi jaettava tietotuote muuttuu maksullisen palvelun, kuten koulutuksen, yritysvalmennuksen tai vaikkapa hakukoneoptimoinnin mainokseksi. Tietoa jaetaan, jotta tiedon lukija ymmärtäisi palkata maksutonta tietosisältöä jakavan konsultin ratkaisemaan oman liiketoimintansa ongelmia. Näin tiedon jakamisesta on tullut markkinointia.
Työn ja pääoman yhdistäminen tuo tulosta
Nettibisnekseen voi lähteä mukaan, vaikka käytettävissä ei olisikaan suuria pääomia. Netissä voi nimittäin yrittää ansaita rahaa pelkästään oman työpanoksen avulla, rakentamalla sivustoja ja kirjoittamalla blogeja. Näin on mahdollista ansaita ainakin sivutuloja, eikä mikään estä myöskään suurempiin ansioihin pääsemistä.
Mikäli tarkoituksesi on kuitenkin saada aikaan kunnolla tuottava yritys, ei oma työpanos välttämättä riitä kovin pitkälle: vuorokaudessa ei riitä tunteja monien nettisivujen tekemiseen, ja hyvien blogijuttujen kirjoittaminen vie aikaa runsaasti. Google ei tuo riittävästi lukijoita, eikä mainosnapsautuksia kerry toivottua tahtia. Kun nettibisneksen tuomat tulot jäävät pieneksi, muodostuu myös tuntipalkka alhaiseksi.
Niin kauan kun nettibisnes perustuu pelkästään omaan työpanokseen, ei bisnekseen juuri sisälly riskejä. Jos liiketoimintaan ei uhrata omia varoja, ei toiminta aiheuta vaaraa menettää jo säästettyä varallisuutta. Toimintaan liittyvät riskit ovat erittäin matalat, ja toisaalta yrittäjän tulot ovat vastaavasti matalat.
Riskisyys ja tuotto käyvät aina käsi kädessä. Esimerkiksi pankkitalletukset ovat melko riskittömiä sijoituksia, ja siksi niille maksetaan hyvin matalaa korkoa. Osakesijoitukset taas ovat riskialttiimpia, mutta osakkeilla on mahdollista saada hyvinkin korkeita tuottoja sijoitetulle pääomalle. Myös nettibisneksessä korkea tuotto on mahdollista vain riskinottamisen myötä.
Nettibisneksen riskisyyttä voidaan kasvattaa helposti palaamalla liiketoiminnan ytimeen eli yritykseen. Kansantaloustieteessä yritystä voidaan kuvata mustana laatikkona, jonne upotetaan panoksena kahta tuotannontekijää: työtä ja pääomaa. Yrityksen voiton maksimoinnin kannalta on tärkeää, että yritykseen työnnetään työtä ja pääomaa optimaalisessa suhteessa.
Nettiliiketoiminnan kasvattaminen onnistuukin helpommin, jos toiminnassa aletaan käyttää myös pääomaa. Lisäämällä pääoman käyttöä saadaan myös työpanos tuottamaan aikaisempaa paremmin. Pääoma voi olla esimerkiksi rahaa tai tietokoneohjelmia, joiden käyttö tehostaa toimintaa.
Nettiyrittäjä voi uhrata rahamuotoista pääomaa myös oman sivuston mainostamiseen. Tällöin sivustolle saadaan mainostamisen avulla aikaisempaa enemmän kävijöitä. Mikäli sivustolla kävijän keskimäärin tuottama summa on suurempi kuin mainosklikkauksen hinta, on mainostaminen ollut kannattavaa. Tällöin oman työpanoksen lisäksi myös pääoma on saatu tuottamaan tuloja nettiyrittäjälle.
Pääoman avulla tulee mahdolliseksi myös sisällöntuotannon ulkoistaminen. Sisällöntuotannon ulkoistaminen puolestaan kannattaa, jos vaikkapa yhden blogiartikkelin ostaminen maksaa vähemmän, kuin mitä samaisen artikkelin lukijat tuottavat mainos- tai myyntituloja sivun ylläpitäjälle.
Pääoman käyttö lisää myös nettiliiketoiminnan riskejä. Kun liiketoimintaan sijoittaa rahaa, voi ne myös menettää: ulkoistettu sisällöntuottaminen osoittautuu kannattamattomaksi, mainosklikeillä ostetut kävijät eivät tuota riittävästi eikä kalliita tietokonelaitteistoja saada kustannettua nettibisneksen tuomilla tuloilla.
Avainkysymykseksi nouseekin riskin ja tuotto-odotuksen suhde. Ovatko riskit ja tuottomahdollisuudet tasapainossa? Olisiko pienellä riskinotolla mahdollista päästä selvästi suurempiin tuottoihin?
Mikäli tarkoituksesi on kuitenkin saada aikaan kunnolla tuottava yritys, ei oma työpanos välttämättä riitä kovin pitkälle: vuorokaudessa ei riitä tunteja monien nettisivujen tekemiseen, ja hyvien blogijuttujen kirjoittaminen vie aikaa runsaasti. Google ei tuo riittävästi lukijoita, eikä mainosnapsautuksia kerry toivottua tahtia. Kun nettibisneksen tuomat tulot jäävät pieneksi, muodostuu myös tuntipalkka alhaiseksi.
Niin kauan kun nettibisnes perustuu pelkästään omaan työpanokseen, ei bisnekseen juuri sisälly riskejä. Jos liiketoimintaan ei uhrata omia varoja, ei toiminta aiheuta vaaraa menettää jo säästettyä varallisuutta. Toimintaan liittyvät riskit ovat erittäin matalat, ja toisaalta yrittäjän tulot ovat vastaavasti matalat.
Riskisyys ja tuotto käyvät aina käsi kädessä. Esimerkiksi pankkitalletukset ovat melko riskittömiä sijoituksia, ja siksi niille maksetaan hyvin matalaa korkoa. Osakesijoitukset taas ovat riskialttiimpia, mutta osakkeilla on mahdollista saada hyvinkin korkeita tuottoja sijoitetulle pääomalle. Myös nettibisneksessä korkea tuotto on mahdollista vain riskinottamisen myötä.
Nettibisneksen riskisyyttä voidaan kasvattaa helposti palaamalla liiketoiminnan ytimeen eli yritykseen. Kansantaloustieteessä yritystä voidaan kuvata mustana laatikkona, jonne upotetaan panoksena kahta tuotannontekijää: työtä ja pääomaa. Yrityksen voiton maksimoinnin kannalta on tärkeää, että yritykseen työnnetään työtä ja pääomaa optimaalisessa suhteessa.
Nettiliiketoiminnan kasvattaminen onnistuukin helpommin, jos toiminnassa aletaan käyttää myös pääomaa. Lisäämällä pääoman käyttöä saadaan myös työpanos tuottamaan aikaisempaa paremmin. Pääoma voi olla esimerkiksi rahaa tai tietokoneohjelmia, joiden käyttö tehostaa toimintaa.
Nettiyrittäjä voi uhrata rahamuotoista pääomaa myös oman sivuston mainostamiseen. Tällöin sivustolle saadaan mainostamisen avulla aikaisempaa enemmän kävijöitä. Mikäli sivustolla kävijän keskimäärin tuottama summa on suurempi kuin mainosklikkauksen hinta, on mainostaminen ollut kannattavaa. Tällöin oman työpanoksen lisäksi myös pääoma on saatu tuottamaan tuloja nettiyrittäjälle.
Pääoman avulla tulee mahdolliseksi myös sisällöntuotannon ulkoistaminen. Sisällöntuotannon ulkoistaminen puolestaan kannattaa, jos vaikkapa yhden blogiartikkelin ostaminen maksaa vähemmän, kuin mitä samaisen artikkelin lukijat tuottavat mainos- tai myyntituloja sivun ylläpitäjälle.
Pääoman käyttö lisää myös nettiliiketoiminnan riskejä. Kun liiketoimintaan sijoittaa rahaa, voi ne myös menettää: ulkoistettu sisällöntuottaminen osoittautuu kannattamattomaksi, mainosklikeillä ostetut kävijät eivät tuota riittävästi eikä kalliita tietokonelaitteistoja saada kustannettua nettibisneksen tuomilla tuloilla.
Avainkysymykseksi nouseekin riskin ja tuotto-odotuksen suhde. Ovatko riskit ja tuottomahdollisuudet tasapainossa? Olisiko pienellä riskinotolla mahdollista päästä selvästi suurempiin tuottoihin?
Kuinka pääset käsiksi suuriin rahoihin?
Toistaiseksi omat nettisivuni ovat olleet varsin pienimuotoista puuhastelua. Google AdSense tuottaa tietenkin pikkurahaa päivästä ja viikosta toiseen, mutta pelkillä mainoksilla ei pääse vaurastumaan, ellei sivulla käy todella paljon kävijöitä joka päivä. Muutama tuhatta kävijää toisi jo vaatimattomaan elämiseen riittävän tulotason, mutta Helsingissä elämiseen tarvitaan varmasti kymmeniä tuhansia lukijoita päivää kohden.
Pelkästään hyvää sisältöä tuottamalla ei tähän päästä - Suomessa ei yksinkertaisesti riitä väestöä ja siten lukijoita mainoksilla rahoitetun sisällön tuottamiseksi. Sama ongelmahan on myös vakiintuneella kaupallisella medialla: sanomalehtien nettisivut tapaavat tuottaa kvartaalista toiseen tappioita. Mediataloille nettisivut ovatkin lähinnä investointeja mainontaan, ja sellaisinakin niiden tuottavuus voi olla kyseenalaista.
Jostain näkemäni nyrkkisäännön mukaan Internetissä rahaa tuovia sisältöjä ovat lähinnä aikuisviihde ja talousuutiset. Aikuisviihde tuo 70 prosenttia kaikista verkon tuloista, talousuutiset puolestaan 20 prosenttia. Kaikelle muulle maksulliselle sisällölle jäisi loput kymmenen prosenttia jaettavaksi. Muun sisällön ihmiskunta olettaa yleensä saavansa maksutta käyttöönsä - joko maksuttomista verkkopalveluista tai vertaisverkoista lataamalla.
Jos haluat päästä käsiksi suuriin rahoihin tuottamalla kuluttajille maksullisia sisältöjä, on sinun vedottava ihmisten syvimpiin vietteihin ja vaistoihin: ahneuteen ja himoon. Ihmiset ovat valmiita maksamaan sisällöistä, jotka tarjoavat lupauksen seksuaalisesta tyydytyksestä tai mahdollisuudesta rikastua. Viihdettä ja ajankulua tarjoavat sivustot ovat näitä paljon vaikeammin muutettavissa kestäviksi kassavirroiksi.
Seitsemästä kuolemansynnistä sopii myös laiskuus rahaksi muutettavaksi. Tällöin asiakas ostaa itselleen helppoa ratkaisua johonkin pulmaansa - mieleen tulevat esimerkiksi television mainoskanavilla myytävät sähköllä toimivat lihasten värisyttäjät, joiden avulla kuluttajan pitäisi laihtua ja kiinteytyä televisiota katsellessaan.
Muoti- ja kauneusbisnes perustuu sekä lupaukseen paremmasta seksuaalisesta vetovoimasta (himo) että kuluttajien turhamaisuuteen. Ruokalehdet, television ruoanlaitto-ohjelmat ja ravintolat puolestaan tekevät rahaa kuluttajien syöpöttelyllä. Kateus taas on ahneuden ohella yksi taloutta eteenpäin vievistä voimista. Synneistä seitsemäs, viha, muuttuu rahaksi esimerkiksi aseteollisuudessa.
Suurin osa roskapostien mainoksista vetoaa näihin samoihin asioihin. Tarjolla on halpoja reseptilääkkeitä, senttiosakkeita, joiden hintaa vedätetään ylös roskaposteilla, ikuista erektiota ja helppoa rahaa, joka vain pitäisi saada pimeästi siirrettyä Nigeriasta pohjoiseen. Kaikesta päätellen riittävän moni ihminen haksahtaa näihinkin mainoksiin, vaikka nykyään jokaisen luulisi ymmärtävän roskapostimainosten epämääräisen luonteen.
Suuret tulot ovat mahdollisia myös sisällöntuotannon avulla, jos voit myydä jotain sellaista, mitä Internetissä ei ole maksutta tarjolla. Oma verkkosivusi ja blogisi onkin pelkkä mainos, jonka avulla lukijoita houkutellaan maksamaan suuria summia jostakin heitä hyödyttävästä palvelusta tai tiedosta.
Esimerkiksi Leo Babautan mainio Zenhabits-blogi on muuttunut lähinnä mainokseksi. Babauta myy lukijoilleen 14,95 dollarin hintaista e-kirjaa, jonka pitäisi auttaa lukijoita motivoitumaan. Maksa viisitoista taalaa, niin pääset eroon laiskuudesta! Seitsemällä taalalla opit elämään yksinkertaisemmin ja onnellisemmin! Ja jos sinulla on vielä enemmän rahaa, voit palkata bloggaajan henkilökohtaiseksi valmentajaksesi.
Suomessa on todennäköisesti vaikea ansaita rahaa sekä e-kirjoilla että henkilökohtaisena valmentajana. Vai onnistuisiko pianonsoiton opettaja tekemään itsestään blogilla myyvän tuotteen ja rakentamaan itsestään kalliin brändin? Konsulteilta tämä toki onnistuu - ainakin Jari Parantaisen Sissimarkkinointi-blogi on osa kalliin palvelun markkinointiponnisteluja. Lukemalla Parantaisen Guruopistoa voi kenties pianonsoiton opettajakin onnistua tekemään itsestään tavallista kovempipalkkaisen opettajan.
Sisällöntuotanto on vaikeaa, minkä vuoksi monet tekevät rahaa myymällä tavaroita. Helpointa tavaramarkkinoille osallistuminen on liittymällä johonkin netin lukemattomista kumppanuusohjelmista. Tällöin markkinoit sivusi lukijoille jonkun muun myymää tuotetta ja saat tästä markkinointiponnistelusta palkaksesi myyntihintaan perustuvan provision. Itse olen että olen ottanut sivuilleni lähinnä kirjoja kauppaavia mainoksia, toistaiseksi tuloksetta.
Tavaroiden lisäksi kumppanuusohjelmien avulla voi myydä rahaa tai informaatiota. Netissä näyttää olevan esimerkiksi koko joukko suomenkielisiä sivustoja, jotka mainostavat esimerkiksi pikavippejä hankkien näin provisioita tuon koronkiskontaa lähestyvän lainamuodon myymisestä. Sanavalintani paljastanee, että en aio vaurastua pikavippejä markkinoimalla. Itse en ole kiinnostunut erityisemmin tavaroidenkaan myymisestä, sillä jatkuvasti paisuva globaali tavarantuotanto arveluttaa jo ekologiselta kannalta. Aikuisviihteen jätän niinikään suosiolla syrjään, vaikka alalla ilmeisesti suuria seteleitä liikkuukin.
Täytynee siis keskittyä ansaitsemaan ihmisten loppumattomalla ahneudella. Se onnistunee parhaiten ryhtymällä Parantaisen blogin ohjeiden mukaisesti guruksi. Tie guruksi on pitkä, mutta matka on jo alkanut.
Rahasta-blogin seuraava juttu ilmestyy ensi maanantaina.
Pelkästään hyvää sisältöä tuottamalla ei tähän päästä - Suomessa ei yksinkertaisesti riitä väestöä ja siten lukijoita mainoksilla rahoitetun sisällön tuottamiseksi. Sama ongelmahan on myös vakiintuneella kaupallisella medialla: sanomalehtien nettisivut tapaavat tuottaa kvartaalista toiseen tappioita. Mediataloille nettisivut ovatkin lähinnä investointeja mainontaan, ja sellaisinakin niiden tuottavuus voi olla kyseenalaista.
Jostain näkemäni nyrkkisäännön mukaan Internetissä rahaa tuovia sisältöjä ovat lähinnä aikuisviihde ja talousuutiset. Aikuisviihde tuo 70 prosenttia kaikista verkon tuloista, talousuutiset puolestaan 20 prosenttia. Kaikelle muulle maksulliselle sisällölle jäisi loput kymmenen prosenttia jaettavaksi. Muun sisällön ihmiskunta olettaa yleensä saavansa maksutta käyttöönsä - joko maksuttomista verkkopalveluista tai vertaisverkoista lataamalla.
Jos haluat päästä käsiksi suuriin rahoihin tuottamalla kuluttajille maksullisia sisältöjä, on sinun vedottava ihmisten syvimpiin vietteihin ja vaistoihin: ahneuteen ja himoon. Ihmiset ovat valmiita maksamaan sisällöistä, jotka tarjoavat lupauksen seksuaalisesta tyydytyksestä tai mahdollisuudesta rikastua. Viihdettä ja ajankulua tarjoavat sivustot ovat näitä paljon vaikeammin muutettavissa kestäviksi kassavirroiksi.
Seitsemästä kuolemansynnistä sopii myös laiskuus rahaksi muutettavaksi. Tällöin asiakas ostaa itselleen helppoa ratkaisua johonkin pulmaansa - mieleen tulevat esimerkiksi television mainoskanavilla myytävät sähköllä toimivat lihasten värisyttäjät, joiden avulla kuluttajan pitäisi laihtua ja kiinteytyä televisiota katsellessaan.
Muoti- ja kauneusbisnes perustuu sekä lupaukseen paremmasta seksuaalisesta vetovoimasta (himo) että kuluttajien turhamaisuuteen. Ruokalehdet, television ruoanlaitto-ohjelmat ja ravintolat puolestaan tekevät rahaa kuluttajien syöpöttelyllä. Kateus taas on ahneuden ohella yksi taloutta eteenpäin vievistä voimista. Synneistä seitsemäs, viha, muuttuu rahaksi esimerkiksi aseteollisuudessa.
Suurin osa roskapostien mainoksista vetoaa näihin samoihin asioihin. Tarjolla on halpoja reseptilääkkeitä, senttiosakkeita, joiden hintaa vedätetään ylös roskaposteilla, ikuista erektiota ja helppoa rahaa, joka vain pitäisi saada pimeästi siirrettyä Nigeriasta pohjoiseen. Kaikesta päätellen riittävän moni ihminen haksahtaa näihinkin mainoksiin, vaikka nykyään jokaisen luulisi ymmärtävän roskapostimainosten epämääräisen luonteen.
Suuret tulot ovat mahdollisia myös sisällöntuotannon avulla, jos voit myydä jotain sellaista, mitä Internetissä ei ole maksutta tarjolla. Oma verkkosivusi ja blogisi onkin pelkkä mainos, jonka avulla lukijoita houkutellaan maksamaan suuria summia jostakin heitä hyödyttävästä palvelusta tai tiedosta.
Esimerkiksi Leo Babautan mainio Zenhabits-blogi on muuttunut lähinnä mainokseksi. Babauta myy lukijoilleen 14,95 dollarin hintaista e-kirjaa, jonka pitäisi auttaa lukijoita motivoitumaan. Maksa viisitoista taalaa, niin pääset eroon laiskuudesta! Seitsemällä taalalla opit elämään yksinkertaisemmin ja onnellisemmin! Ja jos sinulla on vielä enemmän rahaa, voit palkata bloggaajan henkilökohtaiseksi valmentajaksesi.
Suomessa on todennäköisesti vaikea ansaita rahaa sekä e-kirjoilla että henkilökohtaisena valmentajana. Vai onnistuisiko pianonsoiton opettaja tekemään itsestään blogilla myyvän tuotteen ja rakentamaan itsestään kalliin brändin? Konsulteilta tämä toki onnistuu - ainakin Jari Parantaisen Sissimarkkinointi-blogi on osa kalliin palvelun markkinointiponnisteluja. Lukemalla Parantaisen Guruopistoa voi kenties pianonsoiton opettajakin onnistua tekemään itsestään tavallista kovempipalkkaisen opettajan.
Sisällöntuotanto on vaikeaa, minkä vuoksi monet tekevät rahaa myymällä tavaroita. Helpointa tavaramarkkinoille osallistuminen on liittymällä johonkin netin lukemattomista kumppanuusohjelmista. Tällöin markkinoit sivusi lukijoille jonkun muun myymää tuotetta ja saat tästä markkinointiponnistelusta palkaksesi myyntihintaan perustuvan provision. Itse olen että olen ottanut sivuilleni lähinnä kirjoja kauppaavia mainoksia, toistaiseksi tuloksetta.
Tavaroiden lisäksi kumppanuusohjelmien avulla voi myydä rahaa tai informaatiota. Netissä näyttää olevan esimerkiksi koko joukko suomenkielisiä sivustoja, jotka mainostavat esimerkiksi pikavippejä hankkien näin provisioita tuon koronkiskontaa lähestyvän lainamuodon myymisestä. Sanavalintani paljastanee, että en aio vaurastua pikavippejä markkinoimalla. Itse en ole kiinnostunut erityisemmin tavaroidenkaan myymisestä, sillä jatkuvasti paisuva globaali tavarantuotanto arveluttaa jo ekologiselta kannalta. Aikuisviihteen jätän niinikään suosiolla syrjään, vaikka alalla ilmeisesti suuria seteleitä liikkuukin.
Täytynee siis keskittyä ansaitsemaan ihmisten loppumattomalla ahneudella. Se onnistunee parhaiten ryhtymällä Parantaisen blogin ohjeiden mukaisesti guruksi. Tie guruksi on pitkä, mutta matka on jo alkanut.
Rahasta-blogin seuraava juttu ilmestyy ensi maanantaina.
Ulkoistettu bloggaaminen yleistä maailmalla
Suuressa maailmassa yhä useammalla yrityksellä on oma blogi. Hyvin usein yrityksen oman henkilökunnan työaika ei riitä bloggaamiseen, ja siksi blogin kirjoittaminen on ulkoistettu ammattilaisen kirjoitettavaksi. Työpaikkoja voi katsella vaikkapa Probloggerin työpaikkailmoituksista.
Bloggaaminen on luonnollisesti helppoa ulkoistaa maihin, joissa palkkataso on alhaisempi kuin pohjoisissa teollisuusmaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloista on luontevaa siirtää sisällöntuotanto vaikkapa Intiaan, josta löytyy runsaasti erinomaista englantia kirjoittavia asiantuntijoita alalle kuin alalle.
Suomessa tämänkaltainen offshore-ulkoistaminen on kielikynnyksen takia epätodennäköistä. Edullisemman palkkatason maista ei yksinkertaisesti löydy sujuvaa suomea kirjoittavia halpatyöntekijöitä.
Mikäli nettiliiketoiminta perustuu edes merkittävältä osalta englanninkieliseen blogiin, kannattanee myös pienyrittäjien harkita blogin kirjoittamisen ulkoistamista edullisempaan maahan. Tällöin blogin ylläpitäjän tehtäväksi jää koordinoida juttujen kirjoittamista. Liiketoiminta on tietenkin kannattavaa vain silloin, kun blogin tuomat mainostuotot ja kumppanuusohjelmien tuomat tulot ovat suurempia kuin ulkoistamisesta aiheutuvat palkkakulut.
Ulkoistettuun bloggaamiseen liittyykin taloudellinen riski toisella tavalla kuin omaan bloggaamiseen. Omaa blogia kirjoittava uhraa lähinnä oman työpanoksensa liiketoiminnan hyväksi, mutta ulkoistetun blogin ylläpitäjän on maksettava kirjoituspalkkiot, vaikka mainostuloja ei syntyisikään.
Tämän riskin takia bloggaamista ei varmastikaan kannata ulkoistaa heti alussa. Ensin on syytä rakentaa blogista tuottava omien kirjoitusten avulla. Kirjoittaminen kannattaa ulkoistaa vasta kun on varmaa, että tulot riittävät kirjoituspalkkioiden maksamiseen. Tässä vaiheessa ylläpitäjä voikin siirtyä jo seuraavan blogin tai nettisivun rakentamisen kimppuun.
Muistathan blogin kesäarvonnan? Palkintoina on ilmaisia lottokuponkeja!
Bloggaaminen on luonnollisesti helppoa ulkoistaa maihin, joissa palkkataso on alhaisempi kuin pohjoisissa teollisuusmaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloista on luontevaa siirtää sisällöntuotanto vaikkapa Intiaan, josta löytyy runsaasti erinomaista englantia kirjoittavia asiantuntijoita alalle kuin alalle.
Suomessa tämänkaltainen offshore-ulkoistaminen on kielikynnyksen takia epätodennäköistä. Edullisemman palkkatason maista ei yksinkertaisesti löydy sujuvaa suomea kirjoittavia halpatyöntekijöitä.
Mikäli nettiliiketoiminta perustuu edes merkittävältä osalta englanninkieliseen blogiin, kannattanee myös pienyrittäjien harkita blogin kirjoittamisen ulkoistamista edullisempaan maahan. Tällöin blogin ylläpitäjän tehtäväksi jää koordinoida juttujen kirjoittamista. Liiketoiminta on tietenkin kannattavaa vain silloin, kun blogin tuomat mainostuotot ja kumppanuusohjelmien tuomat tulot ovat suurempia kuin ulkoistamisesta aiheutuvat palkkakulut.
Ulkoistettuun bloggaamiseen liittyykin taloudellinen riski toisella tavalla kuin omaan bloggaamiseen. Omaa blogia kirjoittava uhraa lähinnä oman työpanoksensa liiketoiminnan hyväksi, mutta ulkoistetun blogin ylläpitäjän on maksettava kirjoituspalkkiot, vaikka mainostuloja ei syntyisikään.
Tämän riskin takia bloggaamista ei varmastikaan kannata ulkoistaa heti alussa. Ensin on syytä rakentaa blogista tuottava omien kirjoitusten avulla. Kirjoittaminen kannattaa ulkoistaa vasta kun on varmaa, että tulot riittävät kirjoituspalkkioiden maksamiseen. Tässä vaiheessa ylläpitäjä voikin siirtyä jo seuraavan blogin tai nettisivun rakentamisen kimppuun.
Muistathan blogin kesäarvonnan? Palkintoina on ilmaisia lottokuponkeja!
Toisiko Twitter lisää lukijoita uutuusblogille?
Twitter on viimeisen vuoden kuumimpia Internet-uutuuksia. Twitter on eräänlainen mikroblogi, jossa yksittäisten viestien pituus on rajattu 140 merkkiin.
Twitterin avulla tienaamista vaikeuttaa merkkimäärän rajallisuuden lisäksi se, ettei tekstiin voi upottaa ulkopuolisia mainoksia. Tämän vuoksi käyttäjän on opittava mainostamaan omaa Twitterin ulkopuolista palvelua omilla viesteillä. Mainostaminen ei tietenkään saa olla liian läpinäkyvää, sillä ketään ei kiinnosta seurata pelkkää mainoskanavaa.
Kirjoitan parhaillaan ensimmäisiä juttuja uuteen englanninkieliseen blogiini. Blogin aihepiiri on rajattu varsin tiukasti. Rajaus on syntynyt on yhdistelmänä omia kiinnostuksiani ja mahdollisimman korkeita AdSense-napsautushintoja. Lisäksi otin ajoissa selvää myös siitä, että aihepiiriä sivuavalla blogilla ei ole kovin suurta kilpailua.
Seuraavan kuukauden aikana kirjoitan uuteen blogiin mahdollisimman runsaasti juttuja. En edes yritä löytää blogille suurta lukijakuntaa. Sen sijaan yritän kerätä itselleni Twitterissä mahdollisimman paljon seuraajia, jotka ovat kiinnostuneet uutuusblogin aihepiiristä. Tavoitteena olisi saada kuukaudessa 1000-2000 seuraajaa Twitteriin.
Twitterissä tämä tapahtuu varsin yksinkertaisesti: teen blogin aihepiiriä sivuavia sanahakuja ja ryhdyn seuraamaan käyttäjiä, jotka kirjoittavat blogin aihepiiristä. Suuri osa seuraamistani Twitterin käyttäjistä tilaa vastavuoroisesti oman Twitter-kanavani, mikäli lähetän samaa aihepiiriä sivuavia mikrobloggauksia.
Kun blogissa on valmiina muutamia kymmeniä juttuja, ryhdyn mainostamaan blogia Twitterissä. Twitterin seuraajien joukosta toivoakseni tulee myös blogin aktiivilukijoita.
Mainostamiseen ei kannata ryhtyä heti. On turha mainostaa blogia tai sivustoa, jolla on vasta muutamia juttuja. Sisältöä tarvitaan enemmän, jotta blogi jäisi heti ensivierailulla lukijoiden mieleen. Ensivaikutuksen voi tehdä vain kerran - siksi en mainosta uutuusblogia edes täällä.
Twitterin avulla tienaamista vaikeuttaa merkkimäärän rajallisuuden lisäksi se, ettei tekstiin voi upottaa ulkopuolisia mainoksia. Tämän vuoksi käyttäjän on opittava mainostamaan omaa Twitterin ulkopuolista palvelua omilla viesteillä. Mainostaminen ei tietenkään saa olla liian läpinäkyvää, sillä ketään ei kiinnosta seurata pelkkää mainoskanavaa.
Kirjoitan parhaillaan ensimmäisiä juttuja uuteen englanninkieliseen blogiini. Blogin aihepiiri on rajattu varsin tiukasti. Rajaus on syntynyt on yhdistelmänä omia kiinnostuksiani ja mahdollisimman korkeita AdSense-napsautushintoja. Lisäksi otin ajoissa selvää myös siitä, että aihepiiriä sivuavalla blogilla ei ole kovin suurta kilpailua.
Seuraavan kuukauden aikana kirjoitan uuteen blogiin mahdollisimman runsaasti juttuja. En edes yritä löytää blogille suurta lukijakuntaa. Sen sijaan yritän kerätä itselleni Twitterissä mahdollisimman paljon seuraajia, jotka ovat kiinnostuneet uutuusblogin aihepiiristä. Tavoitteena olisi saada kuukaudessa 1000-2000 seuraajaa Twitteriin.
Twitterissä tämä tapahtuu varsin yksinkertaisesti: teen blogin aihepiiriä sivuavia sanahakuja ja ryhdyn seuraamaan käyttäjiä, jotka kirjoittavat blogin aihepiiristä. Suuri osa seuraamistani Twitterin käyttäjistä tilaa vastavuoroisesti oman Twitter-kanavani, mikäli lähetän samaa aihepiiriä sivuavia mikrobloggauksia.
Kun blogissa on valmiina muutamia kymmeniä juttuja, ryhdyn mainostamaan blogia Twitterissä. Twitterin seuraajien joukosta toivoakseni tulee myös blogin aktiivilukijoita.
Mainostamiseen ei kannata ryhtyä heti. On turha mainostaa blogia tai sivustoa, jolla on vasta muutamia juttuja. Sisältöä tarvitaan enemmän, jotta blogi jäisi heti ensivierailulla lukijoiden mieleen. Ensivaikutuksen voi tehdä vain kerran - siksi en mainosta uutuusblogia edes täällä.
Uuden blogin alkuhetkiä
Viime viikolla ihmettelin, miksi Suomessa ei juurikaan ole äijäblogeja. Toiveeni toteutui, sillä pari päivää sitten avattiin Äijäblogi. Käykääpä tutustumassa!
Uuden blogin käynnistäminen ei ole koskaan helppoa. Itse olen juuri rekisteröinyt uuden verkkotunnuksen ja ryhtynyt kirjoittamaan ensimmäisiä artikkeleita uudelle sivustolle. Sivu löytyy jo Googlen avulla, mutta en ole vielä ryhtynyt aktiivisesti markkinoimaan blogia. Markkinoinnin aika on vasta myöhemmin.
Blogin perustamisessa menee aina jonkun verran aikaa. Blogspot-blogi on toki helppo polkaista käyntiin varttitunnissa, mutta webbihotellissa pyörivän järjestelmän pystyttämiseen menee enemmän aikaa.
Valintani uuden blogin ohjelmistoksi oli selvä. Minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia WordPressistä, joten uusi sivustokin on rakennettu kyseisen alustan pohjalle.
WordPressiin on olemassa valtava määrä valmiita blogipohjia, sekä ilmaisia että maksullisia. Lisäksi ohjelmistoa on helppo laajentaa sadoilla lisäosilla, joiden avulla blogiin voi rakentaa hyvin monipuolisia lisätoimintoja.
WordPress on englanninkielinen ohjelmisto, mutta siihen on saatavilla myös suomennostiedostot. Useimpia blogiteemoja ei kuitenkaan ole suomennettu, joten WordPress-blogin pystyttäjä voi tarvita jonkun verran ulkopuolista apua. Blogipohjien suomentaminen ei onneksi ole iso urakka: itse suomennan teematiedoston osapuilleen tunnissa.
WordPress sopii tavallisten blogien lisäksi myös monien muiden verkkosivustojen julkaisualustaksi. Edustavia näytteitä löydät ohjelmiston näyteikkunasta. Sopivan teeman valitsemiseen meni jonkin verran aikaa, mutta lopulta löysin melko hyvin itseäni tyydyttävän teeman.
Seuraa uuden blogiprojektin etenemistä Rahasta-blogissa. Seuraava juttu ilmestyy ensi keskiviikkona kello 18.00.
Uuden blogin käynnistäminen ei ole koskaan helppoa. Itse olen juuri rekisteröinyt uuden verkkotunnuksen ja ryhtynyt kirjoittamaan ensimmäisiä artikkeleita uudelle sivustolle. Sivu löytyy jo Googlen avulla, mutta en ole vielä ryhtynyt aktiivisesti markkinoimaan blogia. Markkinoinnin aika on vasta myöhemmin.
Blogin perustamisessa menee aina jonkun verran aikaa. Blogspot-blogi on toki helppo polkaista käyntiin varttitunnissa, mutta webbihotellissa pyörivän järjestelmän pystyttämiseen menee enemmän aikaa.
Valintani uuden blogin ohjelmistoksi oli selvä. Minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia WordPressistä, joten uusi sivustokin on rakennettu kyseisen alustan pohjalle.
WordPressiin on olemassa valtava määrä valmiita blogipohjia, sekä ilmaisia että maksullisia. Lisäksi ohjelmistoa on helppo laajentaa sadoilla lisäosilla, joiden avulla blogiin voi rakentaa hyvin monipuolisia lisätoimintoja.
WordPress on englanninkielinen ohjelmisto, mutta siihen on saatavilla myös suomennostiedostot. Useimpia blogiteemoja ei kuitenkaan ole suomennettu, joten WordPress-blogin pystyttäjä voi tarvita jonkun verran ulkopuolista apua. Blogipohjien suomentaminen ei onneksi ole iso urakka: itse suomennan teematiedoston osapuilleen tunnissa.
WordPress sopii tavallisten blogien lisäksi myös monien muiden verkkosivustojen julkaisualustaksi. Edustavia näytteitä löydät ohjelmiston näyteikkunasta. Sopivan teeman valitsemiseen meni jonkin verran aikaa, mutta lopulta löysin melko hyvin itseäni tyydyttävän teeman.
Seuraa uuden blogiprojektin etenemistä Rahasta-blogissa. Seuraava juttu ilmestyy ensi keskiviikkona kello 18.00.
Google-mainosten sijoittelu ja napsautusprosentti
Anonyymi lukijani kirjoitti pari päivää sitten tärkeän kommentin taannoiseen artikkeliini Blogi ja Google-mainokset. Koska useimmat lukijat eivät varmastikaan huomaa vanhoihin juttuihin kirjoitettuja kommentteja, nostan mielenkiintoisia huomioita nostavan viestin esiin myös tässä:
Napsautusprosenttia koskevan huomion olen tehnyt itsekin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja esittelevän blogin napsautusprosentti jää erittäin pieneksi - tämä johtuu kenties siitä, että avointa lähdekoodia suosivat tietokoneharrastajat eivät ole valmiita maksamaan ohjelmistoista. Toisaalta mainoksetkaan eivät vaikuta kovin hyvin kohdistetuilta.
Matkailusivuilla surffailevat ovat todennäköisesti suunnittelemassa seuraavaa lomamatkaa. Tällöin surffailuun kuuluu olennaisesti esimerkiksi hotelli- ja lentovaihtoehtojen kartoittaminen, mikä onnistuu helposti mainoslinkkejä napsauttamalla. Tällöin klikkausprosentti muodostuu varmasti keskimääräistä korkeammaksi.
Mainosten sijoitteluun liittyvä ajatus oli minulle uusi, mutta havainto on oikeastaan erittäin looginen.
Googlen kautta sivustolle tulee jostakin aihepiiristä tietoa hakevia lukijoita. Mikäli ensivilkaisulla sivustolla ei näytä olevan mitään hyödyllistä, on helppoa siirtyä eteenpäin jotakin agressiivisesti sijoitettua mainosta klikkaamalla. Usein kyseessä ovat ns. made for adsense -sivustot, joiden ainoa tarkoitus onkin tuottaa mainosnapsautuksia. Omaa sisältöä näillä sivuilla on yleensä varsin vähän.
Toisaalta vaikkapa blogeissa tähdätään usein pysyvän lukijakunnan rakentamiseen. Tällöin agressiivinen mainosten sijoittelu on lähinnä haitaksi, sillä lukijat eivät tule sivulle mainosten vaan tekstin takia. Taidan siis jatkossakin pysyä nyt käytössä olevassa puoliagressiivisessa sijoittelussa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy maanantaina kello 18.00. Olethan tilannut blogin Blogilistalla?
Se miten moni kävijöistä klikkaa adsense-mainoksia, riippuu pitkälti sivuston aiheesta. Esimerkiksi tietokonepelejä esittelevä sivustolla klikkaus% voi jäädä helposti jopa kymmenesosaan verrattuna matkailusivustoon. Erityyppisellä sivustolla tietyntyyppinen mainosten sijoittelu toimii paremmin kuin toinen. Yleensä aggressiivinen sijoittelu toimii hyvin jos kävijät tulevat googlehaun kautta ja mainokset ovat hyvin kohdistettuja (sivun aiheelle on tarpeeksi adwords-mainostajia). Tässä sinun blogissasi mainokset on ihan hyvin sijoiteltu.
Napsautusprosenttia koskevan huomion olen tehnyt itsekin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja esittelevän blogin napsautusprosentti jää erittäin pieneksi - tämä johtuu kenties siitä, että avointa lähdekoodia suosivat tietokoneharrastajat eivät ole valmiita maksamaan ohjelmistoista. Toisaalta mainoksetkaan eivät vaikuta kovin hyvin kohdistetuilta.
Matkailusivuilla surffailevat ovat todennäköisesti suunnittelemassa seuraavaa lomamatkaa. Tällöin surffailuun kuuluu olennaisesti esimerkiksi hotelli- ja lentovaihtoehtojen kartoittaminen, mikä onnistuu helposti mainoslinkkejä napsauttamalla. Tällöin klikkausprosentti muodostuu varmasti keskimääräistä korkeammaksi.
Mainosten sijoitteluun liittyvä ajatus oli minulle uusi, mutta havainto on oikeastaan erittäin looginen.
Googlen kautta sivustolle tulee jostakin aihepiiristä tietoa hakevia lukijoita. Mikäli ensivilkaisulla sivustolla ei näytä olevan mitään hyödyllistä, on helppoa siirtyä eteenpäin jotakin agressiivisesti sijoitettua mainosta klikkaamalla. Usein kyseessä ovat ns. made for adsense -sivustot, joiden ainoa tarkoitus onkin tuottaa mainosnapsautuksia. Omaa sisältöä näillä sivuilla on yleensä varsin vähän.
Toisaalta vaikkapa blogeissa tähdätään usein pysyvän lukijakunnan rakentamiseen. Tällöin agressiivinen mainosten sijoittelu on lähinnä haitaksi, sillä lukijat eivät tule sivulle mainosten vaan tekstin takia. Taidan siis jatkossakin pysyä nyt käytössä olevassa puoliagressiivisessa sijoittelussa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy maanantaina kello 18.00. Olethan tilannut blogin Blogilistalla?
Missä viipyvät äijäblogit?
Kävin eilen tutustumassa Akateemisen kirjakaupan lehtiosastoon saadakseni ideoita uusia blogeja varten. Tavallisesti käyn lehtiosastolla läpi vain ne hyllyt, joissa on minua kiinnostavia lehtiä. Tällä kertaa tutustuin muihin hyllyihin.
Kirjakaupassa oli vähintään kymmeniä erikielisiä autolehtiä. Näiden vieressä oli vielä koko joukko moottoripyörälehtiä. Selvästi Suomesta löytyy runsain määrin aihepiiristä kiinnostuneita lukijoita, jotka ovat valmiita maksamaan lehdistä - epäilemättä myös autoista, moottoripyöristä ja näiden osista.
Autoista olisi helppo kirjoittaa blogi, johon riittäisi jatkuvasti uutta jutunjuurta. Uusia automalleja tulee markkinoille tiheään. Lisäksi kuka tahansa voi käydä pyytämässä autoa testiajettavaksi, joten autoa ei tarvitsisi edes ostaa itselleen saadakseen omia kokemuksia uutuusmallista. Lisää ideoita voi napata esimerkiksi Automoblogista, intialaisesta Carazoo-blogista tai MoreThanUsedCars.com-blogista.
Blogilistalta ei löydy juuri lainkaan näitä aihepiirejä käsitteleviä blogeja. Ilmeisesti käsityö- ja muotiblogien myötä suosituksi tullut bloggaaminen käsitetään niin feminiiniseksi harrastukseksi, ettei tosimies ryhdy blogeja kirjoittamaan.
Kaikki viittaa siihen, että auto- tai moottoripyöräblogi voisi menestyä hyvin. Aihepiiri kiinnostaa maksukykyisiä lukijoita sekä mainostajia. Ja mikä parasta: kilpailu alalla on olematonta.
Kirjakaupassa oli vähintään kymmeniä erikielisiä autolehtiä. Näiden vieressä oli vielä koko joukko moottoripyörälehtiä. Selvästi Suomesta löytyy runsain määrin aihepiiristä kiinnostuneita lukijoita, jotka ovat valmiita maksamaan lehdistä - epäilemättä myös autoista, moottoripyöristä ja näiden osista.
Autoista olisi helppo kirjoittaa blogi, johon riittäisi jatkuvasti uutta jutunjuurta. Uusia automalleja tulee markkinoille tiheään. Lisäksi kuka tahansa voi käydä pyytämässä autoa testiajettavaksi, joten autoa ei tarvitsisi edes ostaa itselleen saadakseen omia kokemuksia uutuusmallista. Lisää ideoita voi napata esimerkiksi Automoblogista, intialaisesta Carazoo-blogista tai MoreThanUsedCars.com-blogista.
Blogilistalta ei löydy juuri lainkaan näitä aihepiirejä käsitteleviä blogeja. Ilmeisesti käsityö- ja muotiblogien myötä suosituksi tullut bloggaaminen käsitetään niin feminiiniseksi harrastukseksi, ettei tosimies ryhdy blogeja kirjoittamaan.
Kaikki viittaa siihen, että auto- tai moottoripyöräblogi voisi menestyä hyvin. Aihepiiri kiinnostaa maksukykyisiä lukijoita sekä mainostajia. Ja mikä parasta: kilpailu alalla on olematonta.
Lehtikioskille ideavarkaisiin
Oletetaanpa, että aikoisin perustaa uuden blogin, eikä minulla vielä olisi ideaa blogin aihepiiristä. Tarkoituksenani olisi kuitenkin saada blogi tuottamaan rahaa. Todennäköisesti muutama aihepiiri kannattaa heti rajata harkintojen ulkopuolelle: nettibisnes, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja oma elämäni. Nämä eivät kiinnosta mainostajia eivätkä lukijoita, minkä vuoksi blogin lukijakunta jäisi väistämättä pieneksi ja mainostulot vähäisiksi.
Tuottava blogi tarvitsee kolme asiaa: lukijoita, mainoksia ja mainosnapsautuksia. Nämä kolme edellytystä toteutuvat, kun blogin aihepiiri kiinnostaa sekä lukijoita että mainostajia. Lisäksi lukijoiden pitää olla kiinnostuneita ostamaan aihetta sivuavia tuotteita. Jos lukijat eivät aktiivisesti etsi tietoa myytävistä tuotteista, eivät he juuri napsauttele mainoksiakaan.
Samoja edellytyksiä - lukijoita, mainostajia ja maksavia asiakkaita - tarvitaan myös painettujen lehtien julkaisemiseksi. Siksi suuren lehtikioskin tai kirjakaupan lehtiosaston valikoimiin tutustuminen voi nostaa esiin monia hyviä ajatuksia uuden blogin teemaksi.
Useimmat lehtikioskit ovat täynnä muotia ja kauneutta käsitteleviä lehtiä. Myös Suomen blogimaailma on täynnä tätä aihepiiriä käsitteleviä blogeja, jotka ovatkin onnistuneet keräämään täkäläisen mittakaavan mukaan huimia lukijakuntia. Voi olla, että muotiblogien markkinoille ei enää tarvita uusia yrittäjiä. Siksi siirryn seuraavalle osastolle.
Matkailu voisi olla hyvä aihepiiri tuottoisalle blogille. Valitettavasti omakohtaisten kokemusten kerääminen tulisi kalliiksi, jos haluaisin esitellä eksoottisia matkakohteita. Tarjoan tässä kuitenkin yhden idean vapaasti varastettavaksi: englanninkielinen blogi Lapin matkailusta voisi kerätä mukavasti lukijoita, jotka ovat kiinnostuneet vaeltamisesta, hiihtämisestä tai vaikkapa vain Joulupukista.
Varsinkin miehet lukevat paljon tekniikkaa käsitteleviä aikakauslehtiä. Blogirintamalla aihetta sivutaan lähinnä eräissä gadget-blogeissa. Riittäisikö auto- tai moottoripyöräblogeille lukijoita Suomessa? Blogi voisi sisältää uutisten lisäksi testejä, tuunausta ja viritysvihjeitä.
Lehtikioskeista löydät varmasti monia muitakin ideoita, joita voi lähteä jalostamaan blogiksi tai nettisivustoksi. Taidanpa minäkin käydä huomenna R-kioskilla...
Tuottava blogi tarvitsee kolme asiaa: lukijoita, mainoksia ja mainosnapsautuksia. Nämä kolme edellytystä toteutuvat, kun blogin aihepiiri kiinnostaa sekä lukijoita että mainostajia. Lisäksi lukijoiden pitää olla kiinnostuneita ostamaan aihetta sivuavia tuotteita. Jos lukijat eivät aktiivisesti etsi tietoa myytävistä tuotteista, eivät he juuri napsauttele mainoksiakaan.
Samoja edellytyksiä - lukijoita, mainostajia ja maksavia asiakkaita - tarvitaan myös painettujen lehtien julkaisemiseksi. Siksi suuren lehtikioskin tai kirjakaupan lehtiosaston valikoimiin tutustuminen voi nostaa esiin monia hyviä ajatuksia uuden blogin teemaksi.
Useimmat lehtikioskit ovat täynnä muotia ja kauneutta käsitteleviä lehtiä. Myös Suomen blogimaailma on täynnä tätä aihepiiriä käsitteleviä blogeja, jotka ovatkin onnistuneet keräämään täkäläisen mittakaavan mukaan huimia lukijakuntia. Voi olla, että muotiblogien markkinoille ei enää tarvita uusia yrittäjiä. Siksi siirryn seuraavalle osastolle.
Matkailu voisi olla hyvä aihepiiri tuottoisalle blogille. Valitettavasti omakohtaisten kokemusten kerääminen tulisi kalliiksi, jos haluaisin esitellä eksoottisia matkakohteita. Tarjoan tässä kuitenkin yhden idean vapaasti varastettavaksi: englanninkielinen blogi Lapin matkailusta voisi kerätä mukavasti lukijoita, jotka ovat kiinnostuneet vaeltamisesta, hiihtämisestä tai vaikkapa vain Joulupukista.
Varsinkin miehet lukevat paljon tekniikkaa käsitteleviä aikakauslehtiä. Blogirintamalla aihetta sivutaan lähinnä eräissä gadget-blogeissa. Riittäisikö auto- tai moottoripyöräblogeille lukijoita Suomessa? Blogi voisi sisältää uutisten lisäksi testejä, tuunausta ja viritysvihjeitä.
Lehtikioskeista löydät varmasti monia muitakin ideoita, joita voi lähteä jalostamaan blogiksi tai nettisivustoksi. Taidanpa minäkin käydä huomenna R-kioskilla...
Artikkelisarja pitää blogin aikataulun kasassa
Blogin kirjoittajan tulisi pysyä säännöllisessä aikataulussa. Vain säännöllisesti ilmestyvät uudet artikkelit saavat blogin lukijat palaamaan sivulle yhä uudestaan. Tästä kaikki ammattibloggaajat tuntuvat olevan yhtä mieltä.
Nyt aurinkoisten kesäpäivien saavuttua tuntuu ajoittain vakealt pysyä säännöllisessä aikataulussa. Kirjoittaminen alkaa tuntua työltä, ja bloggaaja tuntee olevansa loman tarpeessa. Vaan ei auta itku markkinoilla, blogia on kirjoitettava, vaikka lukijat olisivat kadonneet kesälaitumille. Mainosnapsautuksiakaan ei tunnu kertyvän, mikä alentaa motivaatiota entisestään.
Yksi tapa selvitä tästä vaiheesta eteenpäin on siirtyä kirjoittamaan yksittäisten juttujen sijaan artikkelisarjoja. Jo aikaisemminkin olen käyttänyt tätä menetelmää apunani.
Artikkelisarja on hahmoteltava kerralla valmiiksi. Suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan ole tarpeellista miettiä jokaisen jutun sisältöä tai rakennetta valmiiksi. Tärkeintä on saada hahmoteltua viidestä kymmeneen juttua pitkä juttusarja.
Juttusarja kannattaa avata artikkelilla, joka on rakennettu numeroiduksi luetteloksi. Itse olen kirjoittanut esimerkiksi artikkelin, joka esitteli kahdeksan tapaa ansaita blogilla.
Tämä ensimmäinen artikkeli syntyy nopeasti vaikkapa bussimatkan aikana laaditun mind mapin pohjalta.
Seuraavina viikkoina on helppo palata jo blogissa esiteltyyn luetteloon. Nyt jalostat jokaisesta kohdasta kokonaisen uuden artikkelin käsittelemällä luettelon eri kohdat sarjan avausta yksityiskohtaisemmin ja uusia näkökulmia mukaan tuoden.
Artikkelisarja saa lukijat palaamaan blogiin lukemaan loputkin kiinnostavasta juttusarjasta. Yksittäinen hyvin kirjoitettu juttu ei tehoa tässä suhteessa yhtä hyvin kuin selkeä lupaus kiinnostavan aihepiirin käsittelystä myös seuraavissa artikkeleissa. Näin artikkelisarjojen kirjoittaminen auttaa rakentamaan blogille vakituista lukijakuntaa. Pysyvän lukijakunnan syntyminen puolestaan on avainasemassa, kun blogista yritetään saada tuottoisaa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy maanantaina kello 18.00. Palaa silloin lukemaan lisää rahanarvoista asiaa blogeista, Internetistä ja nettibisneksestä!
Nyt aurinkoisten kesäpäivien saavuttua tuntuu ajoittain vakealt pysyä säännöllisessä aikataulussa. Kirjoittaminen alkaa tuntua työltä, ja bloggaaja tuntee olevansa loman tarpeessa. Vaan ei auta itku markkinoilla, blogia on kirjoitettava, vaikka lukijat olisivat kadonneet kesälaitumille. Mainosnapsautuksiakaan ei tunnu kertyvän, mikä alentaa motivaatiota entisestään.
Yksi tapa selvitä tästä vaiheesta eteenpäin on siirtyä kirjoittamaan yksittäisten juttujen sijaan artikkelisarjoja. Jo aikaisemminkin olen käyttänyt tätä menetelmää apunani.
Artikkelisarja on hahmoteltava kerralla valmiiksi. Suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan ole tarpeellista miettiä jokaisen jutun sisältöä tai rakennetta valmiiksi. Tärkeintä on saada hahmoteltua viidestä kymmeneen juttua pitkä juttusarja.
Juttusarja kannattaa avata artikkelilla, joka on rakennettu numeroiduksi luetteloksi. Itse olen kirjoittanut esimerkiksi artikkelin, joka esitteli kahdeksan tapaa ansaita blogilla.
Tämä ensimmäinen artikkeli syntyy nopeasti vaikkapa bussimatkan aikana laaditun mind mapin pohjalta.
Seuraavina viikkoina on helppo palata jo blogissa esiteltyyn luetteloon. Nyt jalostat jokaisesta kohdasta kokonaisen uuden artikkelin käsittelemällä luettelon eri kohdat sarjan avausta yksityiskohtaisemmin ja uusia näkökulmia mukaan tuoden.
Artikkelisarja saa lukijat palaamaan blogiin lukemaan loputkin kiinnostavasta juttusarjasta. Yksittäinen hyvin kirjoitettu juttu ei tehoa tässä suhteessa yhtä hyvin kuin selkeä lupaus kiinnostavan aihepiirin käsittelystä myös seuraavissa artikkeleissa. Näin artikkelisarjojen kirjoittaminen auttaa rakentamaan blogille vakituista lukijakuntaa. Pysyvän lukijakunnan syntyminen puolestaan on avainasemassa, kun blogista yritetään saada tuottoisaa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy maanantaina kello 18.00. Palaa silloin lukemaan lisää rahanarvoista asiaa blogeista, Internetistä ja nettibisneksestä!
Lisää blogivinkkejä
Tällä kertaa esittelen lyhyesti muutamia kotimaisia blogeja. Kaikki esittelemäni blogit sivuavat liiketoimintaa, viestintää ja Internetiä.
Vierityspalkki on blogi, jota kirjoittaa seitsemän uusmedia-alan ammattilaista. Sivulla on myös laaja työpaikkaosio, jonka avulla varsinkin verkkokoodarit saattavat löytää itselleen peräti palkkaa maksavan työpaikan. Jos haluat tietää, mitä alalla tapahtuu, seuraa Vierityspalkkia.
Tuija Aalto puolestaan seuraa digimediaa Tuhat sanaa -blogissa. Uusimmat artikkelit käsittelevät mm. sosiaalista mediaa, verkkoyhteisön rakentamista sekä verkkotoimijuutta ja journalismia. Aalto on aina ajan tasalla!
Myös Mari Koistinen käsittelee usein minua kiinnostavia aihepiirejä: blogeja, mediaa, viestintää ja markkinointia.
Viime aikoina olen lukenut tiiviisti myös Katleena Kortesuon blogia. Katleenalla on aina kiinnostavia havaintoja viestinnästä - olipa kyse taksikuskin ja asiakkaan välisestä keskustelusta tai mainosteksteistä. Katleenan TAK Palvelumittaria käsittelevästä kritiikistä voisi moni opinnäytetöitään tekevä ylioppilas tai kallis konsulttitoimisto ottaa opikseen.
Jari Parantaisen Sissimarkkinointi puolestaan on Internetin parasta suomenkielistä bisneskoulutusta. Blogi on erinomainen markkinoinnin perus- ja jatkokurssi.
Epäilemättä netin syvyyksissä piilee monia muitakin kiinnostavia blogeja. Jätä blogivinkkisi kommenttilaatikkoon!
Vierityspalkki on blogi, jota kirjoittaa seitsemän uusmedia-alan ammattilaista. Sivulla on myös laaja työpaikkaosio, jonka avulla varsinkin verkkokoodarit saattavat löytää itselleen peräti palkkaa maksavan työpaikan. Jos haluat tietää, mitä alalla tapahtuu, seuraa Vierityspalkkia.
Tuija Aalto puolestaan seuraa digimediaa Tuhat sanaa -blogissa. Uusimmat artikkelit käsittelevät mm. sosiaalista mediaa, verkkoyhteisön rakentamista sekä verkkotoimijuutta ja journalismia. Aalto on aina ajan tasalla!
Myös Mari Koistinen käsittelee usein minua kiinnostavia aihepiirejä: blogeja, mediaa, viestintää ja markkinointia.
Viime aikoina olen lukenut tiiviisti myös Katleena Kortesuon blogia. Katleenalla on aina kiinnostavia havaintoja viestinnästä - olipa kyse taksikuskin ja asiakkaan välisestä keskustelusta tai mainosteksteistä. Katleenan TAK Palvelumittaria käsittelevästä kritiikistä voisi moni opinnäytetöitään tekevä ylioppilas tai kallis konsulttitoimisto ottaa opikseen.
Jari Parantaisen Sissimarkkinointi puolestaan on Internetin parasta suomenkielistä bisneskoulutusta. Blogi on erinomainen markkinoinnin perus- ja jatkokurssi.
Epäilemättä netin syvyyksissä piilee monia muitakin kiinnostavia blogeja. Jätä blogivinkkisi kommenttilaatikkoon!
Suosikkiblogeja maailmalta
Jo helmikuussa esittelin lyhyesti kolme suosikkiblogiani maailmalta.
Darren Rowse eli Problogger on edelleen ehdoton ykkössuosikkini: blogi päivittyy tiiviisti, ja jokainen artikkeli on lukemisen arvoinen. DoshDosh ilmestyy edelleenkin valitettavan harvoin, mutta yleensä tämänkin blogin jutut ovat täyttä asiaa. Inside AdSense on puolestaan lähestulkoon pakollista luettavaa jokaiselle, joka haluaa tienata Google-mainosten avulla.
Copyblogger lähestyy verkkokirjoittamista selkeän kaupalliselta kannalta. Blogissa ilmestyy lähes päivittäin Internet-markkinointia ja mainoskirjoittamista käsitteleviä juttuja. Copyblogger julkaisee useiden kirjoittajien artikkelia, mikä tuo sisältöön sopivasti vaihtelua.
Jeremy Shoemaker kirjoittaa kekseliäästi nimettyä ShoeMoney-blogia. Tämäkin blogi käsittelee rahan ansaitsemista netissä. Sisältö ei tunnu Probloggerin tai Copybloggerin tasoiselta, mutta kaikesta päätellen myös Shoemaker on onnistunut tienaamaan rahaa nettibisneksillä.
Zenhabits on kolmas uudehko blogisuosikkini. Leo Babauta ei käsittele netissä ansaitsemista, vaan yksinkertaisen elämäntavan hyödyllisyyttä ja yksinkertaisia tapoja helpottaa elämää. Monia Zenhabits-blogin vihjeistä voi toki soveltaa hyvin myös bloggaamiseen.
Blogissa esiintyy ajoittain myös vierailevia tähtiä. Tuoreimmassa artikkelissa esitellään 55 tapaa saada lisää energiaa. Aivan ensimmäiseksi kirjoittaja Greg Go suosittelee vaihtamaan jalkaan puhtaat sukat. Auttaisikohan tämä neuvo kesäkunnossa olevaa bloggaajaa kirjoittamaan entistä tehokkaammin?
En oikeastaan tiedä, mitä ajattelen Steve Pavlinan blogista kokonaisuutena. Herra Pavlina esittelee neuvojaan, joiden avulla fiksut ihmiset voivat kehittyä eri tavoin entistä tehokkaamiksi ja eri tavoin paremmiksi ihmisiksi. Blogista kannattaa kuitenkin lukea kolmen vuoden takainen artikkeli "How to make money from your blog".
Ensi kerralla esittelen kotimaisia blogisuosikkejani. Muistathan sitä odotellessa tilata blogini blogilistalla!
Darren Rowse eli Problogger on edelleen ehdoton ykkössuosikkini: blogi päivittyy tiiviisti, ja jokainen artikkeli on lukemisen arvoinen. DoshDosh ilmestyy edelleenkin valitettavan harvoin, mutta yleensä tämänkin blogin jutut ovat täyttä asiaa. Inside AdSense on puolestaan lähestulkoon pakollista luettavaa jokaiselle, joka haluaa tienata Google-mainosten avulla.
Copyblogger lähestyy verkkokirjoittamista selkeän kaupalliselta kannalta. Blogissa ilmestyy lähes päivittäin Internet-markkinointia ja mainoskirjoittamista käsitteleviä juttuja. Copyblogger julkaisee useiden kirjoittajien artikkelia, mikä tuo sisältöön sopivasti vaihtelua.
Jeremy Shoemaker kirjoittaa kekseliäästi nimettyä ShoeMoney-blogia. Tämäkin blogi käsittelee rahan ansaitsemista netissä. Sisältö ei tunnu Probloggerin tai Copybloggerin tasoiselta, mutta kaikesta päätellen myös Shoemaker on onnistunut tienaamaan rahaa nettibisneksillä.
Zenhabits on kolmas uudehko blogisuosikkini. Leo Babauta ei käsittele netissä ansaitsemista, vaan yksinkertaisen elämäntavan hyödyllisyyttä ja yksinkertaisia tapoja helpottaa elämää. Monia Zenhabits-blogin vihjeistä voi toki soveltaa hyvin myös bloggaamiseen.
Blogissa esiintyy ajoittain myös vierailevia tähtiä. Tuoreimmassa artikkelissa esitellään 55 tapaa saada lisää energiaa. Aivan ensimmäiseksi kirjoittaja Greg Go suosittelee vaihtamaan jalkaan puhtaat sukat. Auttaisikohan tämä neuvo kesäkunnossa olevaa bloggaajaa kirjoittamaan entistä tehokkaammin?
En oikeastaan tiedä, mitä ajattelen Steve Pavlinan blogista kokonaisuutena. Herra Pavlina esittelee neuvojaan, joiden avulla fiksut ihmiset voivat kehittyä eri tavoin entistä tehokkaamiksi ja eri tavoin paremmiksi ihmisiksi. Blogista kannattaa kuitenkin lukea kolmen vuoden takainen artikkeli "How to make money from your blog".
Ensi kerralla esittelen kotimaisia blogisuosikkejani. Muistathan sitä odotellessa tilata blogini blogilistalla!
Lisää lukijoita blogille, mutta kuinka?
Blogini lukijamäärä ei ole noussut kolmen kuukauden aikana toivomallani tavalla. Tätä blogia lukee vain muutaman kymmenen ihmistä päivässä, ja vakituisia lukijoita lienee vain parikymmentä.
Kaikesta päätellen minun on lisättävä blogin markkinointia.
Blogia voi markkinoida periaatteessa kahdella tavalla. Ensimmäinen näistä on maksullinen, toinen tapa on maksuton.
Monet markkinoivat blogia tai muuta verkkosivua ostamalla Google-mainoksia. Tällöin tarkoituksena on etsiä hakusanoja, joiden avulla blogille saadaan mahdollisimman edullisia lukijoita. Blogi puolestaan pyritään optimoimaan siten, että sivulle ilmestyy selvästi paremmin tuottavia mainoksia. Tämä liiketoimintamalli tunnetaan nimellä AdSense arbitrage.
Jos pyörittäisin tätä blogia yrityksen kautta, saattaisin hyvin kokeilla tätäkin tapaa edistää blogin lukijakunnan karttumista. En kuitenkaan tällä hetkellä aio ryhtyä mainostamaan blogiani tällä tavoin. Niin harva lukija napsauttaa mainoksia, että pelkästään mainostulojen varaan ei kannata rakentaa liiketoimintaa.
Minun on tyydyttävä korvaamaan pääoman puute omalla työllä. Käytännössä tämä tarkoittaa hakukoneoptimointia ja ahkeraa muiden blogien kommentointia. Muiden blogien kommentointi tuo aina silloin tällöin jonkun vakituisen lukijan, kenties blogini päätyy jopa kommentoidun blogin blogrolliin.
Tällä hetkellä blogin lukijamäärän kasvattaminen on hankalaa. Kevään edetessä suomalaiset siirtyvät tietokoneidensa äärestä ulos aurinkoon, mikä näkyy välittömästi blogin lukijamäärissä ja mainostuotoissa.
Viime viikkoina eri verkkosivujeni lukijamäärät ovat vähentyneet tasaisesti. Pudotus on ollut noin viidentoista, kahdenkymmenen prosentin luokkaa. Jos kesästä tulee lämmin ja aurinkoinen, verkkosivujen mainostuotto todennäköisesti puolittuu vielä tästä.
Luultavasti ansaintamielessä bloggaavien kannattaa hidastaa kirjoittamistahtiaan samaa tahtia kesän lukijakadon myötä. Ainakin itse aion säästää juttuideoita syksyn synkkiin päiviin, jolloin lukijat taas palailevat tietokoneidensa ääriin.
Lue myös: Kuinka löydän lukijoita blogille?
Kaikesta päätellen minun on lisättävä blogin markkinointia.
Blogia voi markkinoida periaatteessa kahdella tavalla. Ensimmäinen näistä on maksullinen, toinen tapa on maksuton.
Monet markkinoivat blogia tai muuta verkkosivua ostamalla Google-mainoksia. Tällöin tarkoituksena on etsiä hakusanoja, joiden avulla blogille saadaan mahdollisimman edullisia lukijoita. Blogi puolestaan pyritään optimoimaan siten, että sivulle ilmestyy selvästi paremmin tuottavia mainoksia. Tämä liiketoimintamalli tunnetaan nimellä AdSense arbitrage.
Jos pyörittäisin tätä blogia yrityksen kautta, saattaisin hyvin kokeilla tätäkin tapaa edistää blogin lukijakunnan karttumista. En kuitenkaan tällä hetkellä aio ryhtyä mainostamaan blogiani tällä tavoin. Niin harva lukija napsauttaa mainoksia, että pelkästään mainostulojen varaan ei kannata rakentaa liiketoimintaa.
Minun on tyydyttävä korvaamaan pääoman puute omalla työllä. Käytännössä tämä tarkoittaa hakukoneoptimointia ja ahkeraa muiden blogien kommentointia. Muiden blogien kommentointi tuo aina silloin tällöin jonkun vakituisen lukijan, kenties blogini päätyy jopa kommentoidun blogin blogrolliin.
Tällä hetkellä blogin lukijamäärän kasvattaminen on hankalaa. Kevään edetessä suomalaiset siirtyvät tietokoneidensa äärestä ulos aurinkoon, mikä näkyy välittömästi blogin lukijamäärissä ja mainostuotoissa.
Viime viikkoina eri verkkosivujeni lukijamäärät ovat vähentyneet tasaisesti. Pudotus on ollut noin viidentoista, kahdenkymmenen prosentin luokkaa. Jos kesästä tulee lämmin ja aurinkoinen, verkkosivujen mainostuotto todennäköisesti puolittuu vielä tästä.
Luultavasti ansaintamielessä bloggaavien kannattaa hidastaa kirjoittamistahtiaan samaa tahtia kesän lukijakadon myötä. Ainakin itse aion säästää juttuideoita syksyn synkkiin päiviin, jolloin lukijat taas palailevat tietokoneidensa ääriin.
Lue myös: Kuinka löydän lukijoita blogille?
Blogi ja Google-mainokset
Alusta alkaen Google-mainokset ovat reunustaneet tämän blogin artikkeleita. Mainokset ovat varsin hyvin kohdistettuja, eli ne liittyvät hyvin blogissa käsittelemiini aihepiireihin. Lisäksi B2B-mainosten napsautuskohtainen tuotto on varsin hyvä.
Valitettavasti en kiinnittänyt alun perin riittävää huomiota blogipohjan (template) valintaan. Blogipohja nimittäin vaikuttaa Google-mainosten sijoitteluun sivulla, ja sijoittelu puolestaan vaikuttaa merkittävästi mainosten napsautustiheyteen.
Hyvä mainosten sijoittelu kiinnittää lukijan huomion mainoksiin - napsautuksia alkaa kertyä vasta, kun lukijat ovat huomanneet kiinnostavan mainoksen. Siksi mainosten sijoitteluun on syytä kiinnittää huomiota.
Google AdSense -ohjelma on julkaissut sivukartan, joka esittää sivun hyvät mainospaikat. Oheisessa kuvassa paras mainossijainti on merkitty tumman oranssilla, hyvät sijainnit oranssilla ja heikoimmat sijainnit valkealla.
Pari viikkoa sitten siirsin yhden mainoselementin tekstin keskipalstalta pääpalstan ylälaitaan. Sijainti on varsin ärsyttävä, ja lukija kiinnittää Google-mainoksiin väistämättä huomiota - kenties jopa enemmän kuin varsinaiseen blogiartikkeliin. Tämä sijoittelu huononsi siis blogin käytettävyyttä, mutta lisäsi hiukan blogista kertyviä mainosnapsautuksia.
Suurin osa blogin Google-mainoksista on sijoitettu keskimmäiseen palstaan. Tämä sijainti ei ole erityisen hyvä, kuten voi päätellä viereisen sijoittelukartan perusteella. Tarkoitukseni on siirtää jossakin vaiheessa mainokset uuteen sivupalkkiin, joka sijaitsee sivun vasemmassa reunassa. Suomalainen lukija on tottunut aloittamaan lukemisensa sivun ja rivin vasemmasta laidasta, minkä takia katse harhautuu helposti lukemaan myös reunalle sijoitettuja mainoksia.
Liian agressiiviseen mainosten sijoitteluun liittyy myös ongelmia. Jos mainokset häiritsevät lukemista, jättää moni sivun mahdollisimman nopeasti. Tällöin blogille on vaikea kerätä vakituista lukijakuntaa.
Mikäli AdSense-mainokset ovat blogin tärkein ansaintamalli, kannattaa mainokset sijoitella agressiivisesti. Mikäli Google-mainokset ovat vain yksi osa bloggaajan tulonmuodostusta, kannattaa mainokset sijoitella vähemmän häiritsevästi.
Valitettavasti en kiinnittänyt alun perin riittävää huomiota blogipohjan (template) valintaan. Blogipohja nimittäin vaikuttaa Google-mainosten sijoitteluun sivulla, ja sijoittelu puolestaan vaikuttaa merkittävästi mainosten napsautustiheyteen.
Hyvä mainosten sijoittelu kiinnittää lukijan huomion mainoksiin - napsautuksia alkaa kertyä vasta, kun lukijat ovat huomanneet kiinnostavan mainoksen. Siksi mainosten sijoitteluun on syytä kiinnittää huomiota.
Google AdSense -ohjelma on julkaissut sivukartan, joka esittää sivun hyvät mainospaikat. Oheisessa kuvassa paras mainossijainti on merkitty tumman oranssilla, hyvät sijainnit oranssilla ja heikoimmat sijainnit valkealla.Pari viikkoa sitten siirsin yhden mainoselementin tekstin keskipalstalta pääpalstan ylälaitaan. Sijainti on varsin ärsyttävä, ja lukija kiinnittää Google-mainoksiin väistämättä huomiota - kenties jopa enemmän kuin varsinaiseen blogiartikkeliin. Tämä sijoittelu huononsi siis blogin käytettävyyttä, mutta lisäsi hiukan blogista kertyviä mainosnapsautuksia.
Suurin osa blogin Google-mainoksista on sijoitettu keskimmäiseen palstaan. Tämä sijainti ei ole erityisen hyvä, kuten voi päätellä viereisen sijoittelukartan perusteella. Tarkoitukseni on siirtää jossakin vaiheessa mainokset uuteen sivupalkkiin, joka sijaitsee sivun vasemmassa reunassa. Suomalainen lukija on tottunut aloittamaan lukemisensa sivun ja rivin vasemmasta laidasta, minkä takia katse harhautuu helposti lukemaan myös reunalle sijoitettuja mainoksia.
Liian agressiiviseen mainosten sijoitteluun liittyy myös ongelmia. Jos mainokset häiritsevät lukemista, jättää moni sivun mahdollisimman nopeasti. Tällöin blogille on vaikea kerätä vakituista lukijakuntaa.
Mikäli AdSense-mainokset ovat blogin tärkein ansaintamalli, kannattaa mainokset sijoitella agressiivisesti. Mikäli Google-mainokset ovat vain yksi osa bloggaajan tulonmuodostusta, kannattaa mainokset sijoitella vähemmän häiritsevästi.
Toinen totuus blogin avulla tienaamisesta
Tähän saakka olen esittänyt, että blogin tulee olla hyvä, jotta sillä voisi ansaita hyvin. Olen antanut ohjeita, joiden tarkoituksena on ollut luoda laadukasta sisältöä tarjoava blogi. Ideana on ollut, että hyvä sisältö tuo paljon lukijoita. Lukijamassat puolestaan voidaan muuntaa tuloiksi esimerkiksi mainosten ja kumppanuusohjelmien avulla.
On olemassa toinenkin strategia, joka tuottaa paremman tuntipalkan bloggaamiseen käytetyille tunneille. Täma strategia tunnetaan englanniksi nimellä brute force niche blogging. Tällöin noudattava bloggaaja pyrkii rakentamaan mahdollisimman paljon blogeja, joiden aihe on tarkkaan rajattu. Blogin sisältö pyritään tuottamaan mahdollisimman vähällä vaivalla.
Sisällön sijaan panostetaan hakukoneoptimointiin ja tuottoisan markkinan valintaan. Markkina valitaan esimerkiksi Google AdSense -mainosohjelman tarjoaman klikkaushinnan mukaan.
Numeroiden voimaan perustuva blogi pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti riittävän ylös Googlen hakutuloksissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla tarkasti hakukoneoptimoitua sisältöä, joka optimoidaan mahdollisimman kalliita mainoksia silmällä pitäen. Hakukoneoptimointi on kaiken A ja O, sisällön laadulla ei ole väliä.
Kun blogi on saatu hakutuloksissa ylös, sen päivitystahtia voidaan harventaa huomattavasti. Usein muutaman artikkelin kirjoittaminen kuukaudessa riittää pitämään hakutulosten kärkeen päässeen blogin kärjessä.
Tässä vaiheessa blogin ylläpitoon ei mene enää aikaa juuri lainkaan. Energia voidaan omistaa seuraavan markkinan valloittamiseen. Jälleen tutustutaan pinnallisesti uuteen markkinaan, jonka mainokset ovat kalliita. Kirjoitetaan nopeasti muutamia kymmeniä artikkeleita, jotka ajastetaan ilmestymään parin päivän välein.
Ja taas bloggaaja voi siirtyä seuraavan blogin pariin.
Prosessia voidaan vielä tehostaa ainakin kahdella tavalla: ulkoistamalla sisällöntuotanto matalapalkkamaihin (esimerkiksi Intiaan) ja hankkimalla nopeasti kävijöitä käyttämällä halvempia Googlen hakusanoja oman mainoskampanjan perustana. Viimeksimainittu strategia tunnetaan AdSense Arbitrage -liiketoimintana.
Raakaan numeroiden voimaan luottava bloggaaja pyrkii rakentamaan esimerkiksi sata eri blogia. Jos jokainen blogi tuottaa keskimäärin dollarin päivässä, päästään tällä 3000 dollarin kuukausituloihin. Näistä luvuista voivat useimmat laadukkaaseen sisältöön luottavat bloggaajat vain unelmoida.
Seuraava artikkeli ilmestyy ensi launtaina kello 18.00. Olethan tilannut blogini Blogilistalla?
On olemassa toinenkin strategia, joka tuottaa paremman tuntipalkan bloggaamiseen käytetyille tunneille. Täma strategia tunnetaan englanniksi nimellä brute force niche blogging. Tällöin noudattava bloggaaja pyrkii rakentamaan mahdollisimman paljon blogeja, joiden aihe on tarkkaan rajattu. Blogin sisältö pyritään tuottamaan mahdollisimman vähällä vaivalla.
Sisällön sijaan panostetaan hakukoneoptimointiin ja tuottoisan markkinan valintaan. Markkina valitaan esimerkiksi Google AdSense -mainosohjelman tarjoaman klikkaushinnan mukaan.
Numeroiden voimaan perustuva blogi pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti riittävän ylös Googlen hakutuloksissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla tarkasti hakukoneoptimoitua sisältöä, joka optimoidaan mahdollisimman kalliita mainoksia silmällä pitäen. Hakukoneoptimointi on kaiken A ja O, sisällön laadulla ei ole väliä.
Kun blogi on saatu hakutuloksissa ylös, sen päivitystahtia voidaan harventaa huomattavasti. Usein muutaman artikkelin kirjoittaminen kuukaudessa riittää pitämään hakutulosten kärkeen päässeen blogin kärjessä.
Tässä vaiheessa blogin ylläpitoon ei mene enää aikaa juuri lainkaan. Energia voidaan omistaa seuraavan markkinan valloittamiseen. Jälleen tutustutaan pinnallisesti uuteen markkinaan, jonka mainokset ovat kalliita. Kirjoitetaan nopeasti muutamia kymmeniä artikkeleita, jotka ajastetaan ilmestymään parin päivän välein.
Ja taas bloggaaja voi siirtyä seuraavan blogin pariin.
Prosessia voidaan vielä tehostaa ainakin kahdella tavalla: ulkoistamalla sisällöntuotanto matalapalkkamaihin (esimerkiksi Intiaan) ja hankkimalla nopeasti kävijöitä käyttämällä halvempia Googlen hakusanoja oman mainoskampanjan perustana. Viimeksimainittu strategia tunnetaan AdSense Arbitrage -liiketoimintana.
Raakaan numeroiden voimaan luottava bloggaaja pyrkii rakentamaan esimerkiksi sata eri blogia. Jos jokainen blogi tuottaa keskimäärin dollarin päivässä, päästään tällä 3000 dollarin kuukausituloihin. Näistä luvuista voivat useimmat laadukkaaseen sisältöön luottavat bloggaajat vain unelmoida.
Seuraava artikkeli ilmestyy ensi launtaina kello 18.00. Olethan tilannut blogini Blogilistalla?
Nettibisnes pystyyn blogin vai nettisivun avulla?
Jos luet ensimmäistä kertaa Rahasta-blogia, tilaa blogin syöte, napsauta sivu webbiselaimen kirjanmerkkeihin tai tilaa blogi Blogilistalla!
Tähän saakka olen kirjoittanut lähinnä blogin kirjoittamiseen liittyvistä ansaitsemistavoista. Tämä johtuu siitä, että bloggaamisen aloittaminen on varsin helppoa. Nettisivun tekeminen, verkkokaupasta puhumattakaan, vaatii jonkin verran enemmän teknistä osaamista kuin blogin pystyttäminen.
Käytännössä kaikki tässä blogissa annetut ohjeet ovat yhtä päteviä blogin lisäksi millä tahansa verkkosivulla tienaamista varten. Minkä tahansa verkkoliiketoiminnan tai pienemmän ansaitsemistavan taustalla ovat samat tekijät:
Periaatteessa kotisivuilla tienaaminen ei siis eroa mitenkään blogilla ansaitsemisesta. Nettisivujen rakentajan on kiinnitettävä huomiota kaikkiin samoihin asioihin kuin ansaintamielessä kirjoitetun blogin kirjoittajan.
Käytännössä on muutamia seikkoja, jotka puhuvat blogin puolesta. Esimerkiksi blogin hakukoneoptimointi on huomattavasti helpompaa kuin staattisten verkkosivujen optimointi.
Tutkimusten mukaan potentiaalinen asiakas käy keskimäärin viidestä seitsemään kertaan jollakin verkkosivulla ennen tilauksen tekemistä. Näin kauan kestää, ennenkuin mahdollinen asiakas on vakuuttunut siitä, että sivulla markkinoitu tuote tai palvelu tyydyttää hänen tarpeensa tai että ostaja on vakuuttunut sivun luotettavuudesta.
Blogi helpottaa tätä prosessia huomattavasti: se tarjoaa mahdollisuuden lukijan ja kirjoittajan vuorovaikutukselle, joka puolestaan edistää luottamuksen syntyä. Säännöllisesti ilmestyvät uudet artikkelit taas saavat lukijan palaamaan sivulle yhä uudestaan ja uudestaan. Ainakaan itse en viitsi vierailla staattisilla, muuttumattomilla sivuilla viittä kertaa. Tämän vuoksi kaupatkin jäävät tekemättä.
Vaikka ansaintatarkoituksessa pystytetyn nettisivuston pääasiallinen sisältö olisikin muuttumatonta, kannattaa sivuun yhdistää blogiosasto tai muuta säännöllisesti päivittyvää aineistoa.
Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta staattisen ja päivittyvän sivun yhdistelmästä on shakinpelaajille suunnattu ChessPublishing.com. Parin päivän välein sivulla ilmestyy artikkeli, jonka perusteella potentiaalinen tilaaja näkee, mitä teemoja sivuston maksullisissa osissa käsitellään. Maksullisten sivujen lisäksi käytettävissä on keskustelupalsta, jolla käydään tiivistä keskustelua maksullisten osien sisällöstä. Molemmat osat herättävät tilaajan kiinnostuksen maksullisia osia kohtaan ja edistävät asiakkaiden palaamista sivulle.
Minkä tahansa ansaintamallin toiminta tehostuu huomattavasti, kun saat lukijat palaamaan sivulle. Näin uusista lukijoista tulee asiakkaita, ja vanhoille asiakkaille on mahdollista myydä enemmän ja kalliimpia tuotteita. Blogi kannustaa lukijoita palaamaan sivulle, siksi se parantaa sivun tuottoa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy keskiviikkona 13. toukokuuta kello 18.00.
Tähän saakka olen kirjoittanut lähinnä blogin kirjoittamiseen liittyvistä ansaitsemistavoista. Tämä johtuu siitä, että bloggaamisen aloittaminen on varsin helppoa. Nettisivun tekeminen, verkkokaupasta puhumattakaan, vaatii jonkin verran enemmän teknistä osaamista kuin blogin pystyttäminen.
Käytännössä kaikki tässä blogissa annetut ohjeet ovat yhtä päteviä blogin lisäksi millä tahansa verkkosivulla tienaamista varten. Minkä tahansa verkkoliiketoiminnan tai pienemmän ansaitsemistavan taustalla ovat samat tekijät:
1) Ihmisten täytyy hakea Googlella hakusanoja, jotka johtavat
2) hakukoneoptimoidulle sivulle, jonne saavuttuaan
3) lukijoiden täytyy napsauttaa mainoksia tai ostaa jotakin.
4) Ansaitseminen tapahtuu Google-mainoksilla, kumppanuusohjelmilla,
5) omalla verkkokaupalla tai
6) myymällä palveluita, jotka kulutetaan joko verkossa tai reaalimaailmassa.
2) hakukoneoptimoidulle sivulle, jonne saavuttuaan
3) lukijoiden täytyy napsauttaa mainoksia tai ostaa jotakin.
4) Ansaitseminen tapahtuu Google-mainoksilla, kumppanuusohjelmilla,
5) omalla verkkokaupalla tai
6) myymällä palveluita, jotka kulutetaan joko verkossa tai reaalimaailmassa.
Periaatteessa kotisivuilla tienaaminen ei siis eroa mitenkään blogilla ansaitsemisesta. Nettisivujen rakentajan on kiinnitettävä huomiota kaikkiin samoihin asioihin kuin ansaintamielessä kirjoitetun blogin kirjoittajan.
Käytännössä on muutamia seikkoja, jotka puhuvat blogin puolesta. Esimerkiksi blogin hakukoneoptimointi on huomattavasti helpompaa kuin staattisten verkkosivujen optimointi.
Tutkimusten mukaan potentiaalinen asiakas käy keskimäärin viidestä seitsemään kertaan jollakin verkkosivulla ennen tilauksen tekemistä. Näin kauan kestää, ennenkuin mahdollinen asiakas on vakuuttunut siitä, että sivulla markkinoitu tuote tai palvelu tyydyttää hänen tarpeensa tai että ostaja on vakuuttunut sivun luotettavuudesta.
Blogi helpottaa tätä prosessia huomattavasti: se tarjoaa mahdollisuuden lukijan ja kirjoittajan vuorovaikutukselle, joka puolestaan edistää luottamuksen syntyä. Säännöllisesti ilmestyvät uudet artikkelit taas saavat lukijan palaamaan sivulle yhä uudestaan ja uudestaan. Ainakaan itse en viitsi vierailla staattisilla, muuttumattomilla sivuilla viittä kertaa. Tämän vuoksi kaupatkin jäävät tekemättä.
Vaikka ansaintatarkoituksessa pystytetyn nettisivuston pääasiallinen sisältö olisikin muuttumatonta, kannattaa sivuun yhdistää blogiosasto tai muuta säännöllisesti päivittyvää aineistoa.
Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta staattisen ja päivittyvän sivun yhdistelmästä on shakinpelaajille suunnattu ChessPublishing.com. Parin päivän välein sivulla ilmestyy artikkeli, jonka perusteella potentiaalinen tilaaja näkee, mitä teemoja sivuston maksullisissa osissa käsitellään. Maksullisten sivujen lisäksi käytettävissä on keskustelupalsta, jolla käydään tiivistä keskustelua maksullisten osien sisällöstä. Molemmat osat herättävät tilaajan kiinnostuksen maksullisia osia kohtaan ja edistävät asiakkaiden palaamista sivulle.
Minkä tahansa ansaintamallin toiminta tehostuu huomattavasti, kun saat lukijat palaamaan sivulle. Näin uusista lukijoista tulee asiakkaita, ja vanhoille asiakkaille on mahdollista myydä enemmän ja kalliimpia tuotteita. Blogi kannustaa lukijoita palaamaan sivulle, siksi se parantaa sivun tuottoa.
Rahasta-blogin seuraava artikkeli ilmestyy keskiviikkona 13. toukokuuta kello 18.00.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Näitä seuraan
-
-
The Joy of Falling Behind3 päivää sitten
-
How To Analyze Server Logs for AI Search4 päivää sitten
-
This feed has moved and will be deleted soon. Please update your subscription now.1 vuosi sitten
-
Blogilistalla
Copyright 2010.
Blogi käyttää kevyesti tuunattua Modern Clix -teemaa, jonka Introblogger on muokannut Blogspotia varten.